Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti puheen Liettuan pääkaupungissa Vilnassa keskiviikkoiltana.
Biden piti noin 20 minuutin pituisen puheen Vilnan yliopistolla välittömästi Naton huippukokouksen päättymisen jälkeen. Puheen sisältöön oli ladattu odotuksia, sillä puhe oli Bidenin meneillään olevan Euroopan-vierailun ainoa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen arvioi Bidenin puhetta Ylelle. Hän sanoo, että kyseessä ei ollut pelkkä Nato-puhe.
– Yhteistyön puhe. Liittolaisuussuhteita korostava puhe. Hyvin pitkälti myös Bidenin hallinnon koko ulkopoliittista ajattelua ja maailmankuvaa kuvaava puhe, Sinkkonen sanoo.
Sinkkonen viittaa siihen, että Biden puhui Naton lisäksi pitkät pätkät muun muassa köyhyydestä, ilmastonmuutoksesta ja tekoälystä sekä niiden tuottamista haasteista ihmiskunnalle.
– Liittolaissuhteiden merkitys ja yhteiset uhat. Ei pelkästään Venäjän aggressio Ukrainassa vaan myös globaalit eksistentiaaliset uhat, joissa Yhdysvallat on pyrkinyt näyttäytymään arvojohtajana Bidenin kaudella, Sinkkonen sanoo.
Bidenin puhe ei sisältänyt uusia avauksia tai yllätyksiä, vaan se oli tyyliltään hengennostatusta Ukrainalle ja muille Yhdysvaltain liittolaisille Euroopassa. Myöskään Bidenin retoriikalta puhe ei tarjonnut juuri uutta.
– Aika moneen laatikkoon olisi tullut ruksi, jos olisi pelannut Bidenin puhe -bingoa, Sinkkonen tiivistää.
Yhdysvaltain liittolaissuhteet keskiössä
Sinkkonen on perehtynyt omassa tutkimuksessaan muun muassa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja luottamuksen merkitykseen kansainvälisissä suhteissa. Hän sanoo, että puheessa oli kuultavissa Bidenin hallinnolle ominaista luottamuksen pönkittämistä Eurooppaan päin.
– Koko Bidenin kauden ajan liittolaissuhteet ovat olleet keskiössä vähintään retoriikan tasolla, Sinkkonen sanoo.
Biden korosti puheessaan useaan otteeseen liittolaissuhteiden merkitystä ja sai yleisöltä aplodit sanoessaan, että Yhdysvallat ei voi menestyä ilman Euroopan menestystä.
Sinkkonen huomioi myös, kuinka Biden viittasi useasti hänen hallintonsa pyrkimykseen yhdistää Yhdysvaltojen liittolaisverkostoa Euroopassa ja Indopasifisella alueella Aasiassa.
– Yhteistyön viestillä signaloidaan liittolaisten suuntaan, että Yhdysvallat on Euroopassa jäädäkseen. Se on tietenkin vain tämän hallinnon suu. Tilanne on täysin erilainen, jos seuraava presidentti on eräs Donald Trump, Sinkkonen sanoo viitaten Yhdysvaltain entiseen presidenttiin, joka pyrkii takaisin Valkoiseen taloon ensi vuoden presidentinvaaleissa.
Sinkkonen sanoo, että kylmän sodan jälkeen Yhdysvalloilla ei ole ollut niin positiivisesti tiiviisiin transatlanttisiin suhteisiin suhtautuvaa presidenttiä kuin Biden.
– Tämä on Euroopalle mahdollisuus lujittaa institutionaalisia rakenteita, jotka pitävät Yhdysvallat Euroopassa sellaisessakin tilanteessa, jossa Yhdysvalloissa olisi presidentti, joka suhtautuisi kriittisesti Ukrainan tukemiseen tai Natoon ylipäänsä, Sinkkonen arvioi.
Puheen pitopaikalla mahdollista symboliarvoa
Biden viittasi puheessaan useaan otteeseen Liettuan ja muiden Baltian maiden historiaan entisinä Neuvostoliiton osina ja nykyisinä Nato-maina.
Sinkkosen mukaan on vaikea arvioida, millä perusteella Valkoisessa talossa on päätetty pitää puhe juuri Vilnan yliopistolla, mutta tiettyä symboliikkaa puhepaikassa on, kun Ukraina puolustaa samaan aikaan itsenäisyttään Venäjän hyökkäystä vastaan.
Sinkkonen viittaa Baltian haavoittuvaiseen asemaan etulinjassa Naton itärajalla.
– Jos symboliikkaa haluaa hakea, niin se on tämä reunavaltioajatus ja Ukrainan tukeminen.
Huomenna Biden huippukokoustaa Helsingissä Pohjoismaiden johtajien kanssa, mutta häneltä ei odoteta Helsingissä puhetta.
Sinkkonen sanoo, että Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken piti kesäkuun alussa korkean profiilin ulkopoliittisen linjapuheen Helsingissä, joten olisi ollut erikoinen ratkaisu, jos myös Biden olisi pitänyt vastaavan puheen Suomessa.
Katso koko puhe tekstitettynä alla olevalta videolta: