Kohuttu ja syrjitty taiteilija Kalervo Palsa (1947-1987) ja toinen kittiläläinen kuuluisuus, taiteilija Reidar Särestöniemi (1925-1981) olivat aikoinaan romanttisessa suhteessa. Tämä on ollut tiedossa, jos on tutustunut Palsan elämäntarinaan. Mutta yleisesti sitä ei ole tiedetty.
– Tarina kertoo, että Reidar olisi jopa kosinut Kalervoa, mutta tästä ei ole täyttä varmuutta, kesäopas Riina Tervo sanoo.
Palsa itse kirjoitti kosinnasta.
– Kosintalainaus on Palsan kirjeestä ystävälleen, kertoo Palsa- ja Särestöniemi-museoiden johtaja Anne Koskamo.
Palsan ystävä ja tukija Maj-Lis Pitkänen julkaisi kirjeistä myöhemmin kirjan, Antaa salaman tulla, minä odotan.
Palsan ja Särestöniemen kohtalot yhdistyvät nykyaikanakin, kun Kauko Sorjosen säätiö osti Palsan kotitilan vuonna 2011. Sen jälkeen säätiö kunnosti rakennukset ja Palsa-museo avattiin vuonna 2013. Säätiö ylläpitää myös suurempaa ja hulppeampaa Särestöniemi-museota Kittilässä.
Palsan rajua ja synkkää taidetta ei ymmärretty eikä arvostettu hänen elinaikanaan.
Homoseksuaalisuus oli laissa kielletty rikos vuoteen 1971 asti ja vuoteen 1981 tautiluokitukseen kuuluva sairaus. Avioliitto samaa sukupuolta olevan kanssa ei ollut mahdollista.
– Varsinkin pienissä kylissä siihen aikaan ei kannustettu näyttämään, mitä on. Reidar kuitenkin oli antaumuksella oma itsensä. Paikalliset ovat kertoneet, että siellä kyllä tiedettiin, minkälainen Reidar on. Ja hänet hyväksyttiin, Riina Tervo kertoo.
Kun taas ujoa ja syrjäänvetäytyvää Kalervo Palsaa ei hyväksytty. Hänen taiteensa löi läpi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Palsa kuoli 40-vuotiaana kylmässä työhuoneessa ”Getsemanessa” keuhkokuumeeseen vuonna 1987.
Taiteellisesti lahjakas lapsi
Kesäopas Riina Tervo kertoo, että jo lapsuus oli Palsalla rankka. Pienen Kalervon silmät näkivät humalaisten tappeluita. Kittilän Narikka-lähiötä pidettiin pahamaineisena 1940- ja 1950-luvuilla.
– Kotona vanhemmat myivät laittomasti viinaa, järjestivät peli-iltoja ja majoittivat kiertolaisia pienessä mökissään, Riina Tervo sanoo.
Kalervo Palsa oli taiteellisesti lahjakas ja harjoitti taitojaan jo lapsesta alkaen. Hänestä kehittyi taitava ja tuottelias taiteilija.
– Ihmisen anatomia ja erilaiset maalaustekniikat olivat hyvin hänellä hallussa. Hän vaan oli todella provokatiivinen ja groteskin taiteen edustaja. Häntä sanottiin Porno-Kalleksi, koska monet hänen työnsä olivat pornografisia, Tervo toteaa.
Palsa myös kirjoitti tekstejä ja teki rajuja sarjakuvia.
Jättielimiä seisoma-asennossa ja hirttäytymistä
Kalervo Palsan Vapautuminen-nimisessä taulussa on mies, joka hirttäytyy omaan jättimäiseen seisovaan sukuelimeensä. Eläkeläinen muistelee -sarjakuvakirjassa Palsa kuvaa kulissiavioliittoa, homoseksuaalisuutta ja nekrofiliaa.
– Hänen aikalaisensa ja paikalliset Kittilässä pitivät häntä enemmän kylähulluna ja juoppona, kuin olisivat arvostaneet hänen taidettaan, kesäopas Riina Tervo sanoo.
Palsa-museossa ei näe jättielimiä, koska hänen teoksensa ovat Helsingissä nykytaiteen museossa Kiasmassa. Kuitenkin Palsa maalasi myös työhuoneen seinille Getsemane-ateljeessa ja maalaukset on konservoitu.
”Täällä ymmärtää, mitä on olla hylkiö”
Palsa-museo ja taiteilijan elämäntarina ovat avanneet kesäopas Riina Tervolle uusia ajatuksia.
– Täällä oppii ymmärtämään, millaista on olla hylkiö ja sellainen, jota ei ymmärretä.
”Kun lukee Palsan päiväkirjamerkintöjä, se ahdistaa, mutta myös avaa silmiä.” Kesäopas Riina Tervo, Palsa-museo.
Tervo valmistuu pian Lapin yliopistosta kuvataiteen ja historian opettajaksi. Mitä voit kertoa tuleville oppilaillesi taiteilija Kalervo Palsasta?
– Sanoisin, että Palsa oli rohkea taiteilija. Minusta taiteessa kaikkein tärkeintä on olla rohkea ja kyky olla oma itsensä. Jokaisen pitäisi tehdä rohkeasti omaa juttuaan, näyttää omat kykynsä sellaisina kuin ne ovat, Tervo pohtii.
Tervon lempiteos Palsalta on maalaus, jossa matkalaukkua kantava mies on harmaassa huoneessa, mutta ulkona näkyy kaunis, vehreä maisema.
– Se on Palsan viimeisten elinvuosien aikana tehty teos. Siinä on toivoa, mikä monesti puuttuu hänen teoksistaan. Vaikka hänellä oli raskas elämä, niin ehkä hän koki levollisuutta viimeisinä vuosinaan.
Getsemanen seinällä on Leninin ja Stalinin kuvat. Palsan vanhemmat kannattivat kommunismia, mutta Kalervo sanoi myöhemmin, ettei taiteilijalla tule olla ideologiaa.
Kalervo Palsan kotimuseo viettää tänä kesänä 10-vuotisjuhlavuotta. Museo on auki vain kesäisin, kesäkuusta syyskuun loppuun. Museon toiminta on kuitenkin kasvanut vuosien aikana.
– Työpajoja pidetään enemmän, sosiaaliseen mediaan ja kotisivuihin on panostettu. Nyt parina vuonna museossa on työskennellyt kaksi sesonkityöntekijää ja museo on avoinna myös sunnuntaisin, kertoo Palsa- ja Särestöniemi-museoiden johtaja Anne Koskamo.
Kävijöitä museossa on satoja kuukausittain. Viime kesänä kävijöitä oli yli 1 500, ja vuonna 2021 melkein 1 800.
Heinäkuun ajan Palsa-museon pihapiirissä voi osallistua työpajaan, jossa voi tehdä itsestään omakuvan. Kalervo Palsa maalasi myös itse paljon omakuvia.
