Hallituksen aikeiden leikata perhevapaakorvausta pelätään johtavan siihen, että työnantaja palkkaa ennemmin miehen kuin naisen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo laskea naistyöntekijän työnantajalle maksettavaa perhevapaakorvausta nykyisestä 2 500 eurosta 1 500 euroon.
Perhevapaakorvaus kattaa kustannuksia, joita naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta aiheutuu työnantajalle. Osassa työehtosopimuksia on nimittäin sovittu, että äitiyslomalta saa palkkaa, joka on suurempi kuin Kelan maksama vanhempainraha.
Työnantaja voi hakea perhevapaakorvausta kattamaan äitiysajan palkasta koituvia kustannuksia. Muut perhevapaiden lakisääteiset kulut korvataan työnantajille täysimääräisesti.
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) aluepäällikkö Hanna Erkamaa on huolissaan siitä, että uudistuksen myötä naisten asema rekrytointitilanteissa heikkenee. Hän pelkää, että työnantaja palkkaa herkemmin miehen, koska miehestä on vähemmän kustannuksia.
– Eihän 2 500 euroa ole kokonaan kattanut työnantajalle koituvia kuluja, mutta onhan se tietenkin ollut iso kädenojennus siihen suuntaan, Erkamaa sanoo.
Erkamaan mukaan perheellistymisässä olevien naisten syrjintä on edelleen arkipäivää työmarkkinoilla.
PAM saa yhteydenottoja tilanteista, joissa perhevapaalta töihin palatessa työtehtävät ovat muuttuneet tai työtuntien määrää on pienennetty. Syynä voi olla se, että työnantaja pelkää vanhemman jäävän sairaan lapsen kanssa kotiin.
Räikeimmissä tapauksissa työsuhde on haluttu päättää raskausuutisen tai lapsen syntymisen jälkeen.
– Toivoisin työnantajilta ymmärrystä siihen, että lapset ovat lyhyen ajan pieniä ja on luonnollista, että he välillä sairastuvat. Se on tätä meidän elämänkulkua, Erkamaa sanoo.
Myös uranaisten verkosto Mothers in Business on esittänyt huolensa siitä, että perhevapaakorvauksen leikkaaminen voi johtaa naisten huonompaan asemaan työelämässä.
EK haluaisi eroon koko korvauksesta
Perhevapaakorvauksen valmisteli Juha Sipilän (kesk.) hallitus vuonna 2016 ja sen tavoitteena oli naisten tasa-arvoisempi asema työmarkkinoilla ja parempi työllistyminen.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) vastusti perhevapaakorvausta jo suunnitteluvaiheessa. Siksi EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari pitää nyt korvauksen alentamista hyvänä asiana.
Rantahalvari muistuttaa, että työnantajille perhevapaista aiheutuvat lakisääteiset kustannukset korvataan jo nyt kokonaan. Perhevapaakorvaus puolestaan perustuu työehtosopimuksiin eli työnantajien ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin.
– Kun osapuolet tekevät sopimuksia ja niistä aiheutuu kustannuksia, ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki työnantajat joutuvat niitä maksamaan, Rantahalvari sanoo.
Rantahalvari arvioi, että perhevapaakorvauksen leikkaamisella ei ole minkäänlaisia vaikutuksia yrityksiin tai naisten työllistymiseen. Hänen mukaan äitiysajan palkka ei aiheuta estettä naisen palkkaamiselle, koska muuten työmarkkinaosapuolet olisivat jo hankkiutuneet siitä eroon.
Onko perheellistymisiässä olevien naisten syrjintä työelämässä tai rekrytoinneissa sellainen asia, minkä te tunnistatte EK:ssa?
– Meillä tunnistetaan toisenlainen ongelma, joka vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan, ja se on pitkät perhevapaat. Se vaikuttaa enemmän siihen, palkataanko mies vai nainen. Kotihoidon tuki, osittainen hoitovapaa, EK:n Rantahalvari sanoo.
Onko EK:n kanta, että perhevapaiden pitäisi olla nykyistä lyhyempiä?
– Me olemme ehdottaneet tasa-arvoista perhevapaauudistusta, jossa oltaisiin katsottu kotihoidon tuen kestoa, ja myös perhevapaiden jakamista molempien vanhempien kesken, mutta nämä asiat eivät ole edenneet.
Työntekijällä on oikeus jäädä pois töistä hoitamaan lastaan, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaalta ei makseta palkkaa.
Voi vaikuttaa pienissä yrityksissä
Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen katsoo perhevapaakorvauksen heikennyksen olevan ristiriidassa hallitusohjelmaan kirjatun lapsiperhemyönteisyyden tavoitteen kanssa.
Perhevapaakorvauksen vaikuttavuutta ei ole tutkittu Suomessa, joten ei tiedetä, miten se vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan. Korvausta maksetaan eniten naisvaltaisille aloille, kuten sote-alalle sekä korkeasti koulutettujen aloilla.
Aholainen pitää mahdollisena, että korvauksen leikkaaminen voi vaikuttaa rekrytointeihin pienissä yrityksissä.
– Mutta työllistymiseen ja syrjintään vaikuttavat paljon muutkin asiat: perhevapaiden jakautuminen ja pienten lasten sairastuminen. Isompi tekijä tasa-arvolle olisi se, että saataisiin molemmat vanhemmat jakamaan hoitovastuuta, Aholainen sanoo.
Kela maksoi vuonna 2022 perhevapaakorvausta 20 000 työntekijästä yhteensä 50,3 miljoonaa euroa.
Perhevapaakorvauksen leikkaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan eikä lopullista päätöstä siitä ole vielä tehty.