Politiikan tutkijoiden mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksella on nyt kolme vaihtoehtoa. Niistä yksikään ei ole helppo.
Hallituksen ensimmäistä kuukautta on värittänyt vilkas keskustelu perussuomalaisten ministerien vanhoista, rasistisista ulostuloista. Viiimeisimpänä huomio on kiinnittynyt puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purraan.
RKP ilmaisi viime viikolla olevansa erittäin huolissaan hallituksen toimintakyvystä. Puolueen puoluehallitus on tänään koolla poikkeuksellisesti keskellä kesää puimassa hallituksen tilannetta. Vaikka kokouksesta ei päätöksiä odotetakaan, kokous voi viestiä tilanteen vakavuudesta.
Oppositiopuolueet ovat pyytäneet eduskunnan istuntotauon keskeyttämistä päästäkseen äänestämään arvioimaan hallituksen ja ministeri Purran luottamusta. Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ei suostunut pyyntöön.
Mitä vaihtoehtoja hallituksen jatkon suhteen on?
Kysyimme asiaa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaarelta ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäeltä Helsingin yliopistosta.
1. Nykyinen hallitus jatkaa
Ensimmäinen vaihtoehto on, että hallitus jatkaa nykyisellä neljän puolueen kokoonpanolla.
Niin Ilkka Ruostetsaari kuin Theodora Helimäki näkevät tämän vaihtoehdon tällä hetkellä todennäköisimpänä. Väitöskirjatutkija Helimäki huomauttaa, että hallituspuolueilla on jatkamiseen yhteinen intressi. Esimerkiksi perussuomalaisten ja RKP:n erilainen arvopohja on ollut puolueilla tiedossa.
– Peli olisi puhallettu poikki jo erittäin pitkien hallitusneuvotteluiden aikana, jos aikeena ei olisi ollut jatkaa samalla kokoonpanolla. Mikäli muita horjuttavia tekijöitä hallitusyhteistyölle ei tule, on luontevampaa, että hallitus jatkaa.
Professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan jatko edellyttää hallituksen sisäisen kriisin ratkaisemista. Kriisikierre pitäisi saada poikki.
– Jatkaminen edellyttää hallituspuolueiden keskinäisen luottamuksen nopeaa palauttamista. RKP on jo pidempään istunut aidalla ja pohtinut, ollakko vai eikö olla hallituksessa.
Tilanteen vakauttaminen edellyttäisi Ruostetsaaren mukaan hallitukselta uusia ulostuloja tai toimia.
Hallitus on jo julkaissut yhteisen julkilausuman, jossa se irtisanoutuu rasisimista, ja perustanut työryhmän valmistelemaan eduskunnalle tiedonantoa siitä, miten hallitus aikoo edistää rasisminvastaista työtä.
Ruostetsaari ei näe, että hallituksen hankaluudet olisivat ratkottavissa esimerkiksi ministereitä vaihtamalla.
Perussuomalaisten entinen elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi tehtävästään muun muassa rasististen ulostulojen ja äärioikeistokytkösten tultua julki. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat vaatineet valtiovarainministeri Riikka Purran eroa. Keskiviikkona Helsingissä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui tuhansia ihmisiä.
Valtiovarainministeri Purra on myös puolueen puheenjohtaja.
– Puhutaan puoluejohdon arvovallasta. En usko, että perussuomalaiset olisivat valmiita jatkamaan hallituksessa, jos muut hallituspuolueet vaatisivat puoluetta vaihtamaan valtiovarainministeriä.
2. RKP lähtee hallituksesta
Toinen vaihtoehto on, että RKP lähtee hallituksesta. Helimäki ei näe tätä kovin todennäköisenä.
– Mutta jos jokin puolue olisi lähdössä, se ehdottomasti olisi RKP, hän toteaa.
Jos RKP päättäisi lähteä hallituksesta, tilanteessa olisi kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen olisi se, että RKP:n tilalle tarvittaisiin joku toinen puolue. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto linjasivat jo vaalien alla, että ne eivät mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa.
Professori Ruostetsaaren mukaan katse kohdistuisi tällöin todennäköisesti hallitukseen lähdön aiemmin jyrkästi torpanneeseen keskustaan.
– Vaihtoehto on aika epätodennäköinen, kun otamme huomioon keskustan raskaan vaalitappion. Näin on siitä huolimatta, että keskusta jakaa osan nykyhallituksen talouspoliittisista tavoitteista, Ruostetsaari toteaa.
Jos RKP:n lähtöä hallituksesta ei pystyttäisi paikkaamaan, Orpon hallitus voisi jatkaa vähemmistöhallituksena. Suomessa on vankka enemmistöhallitusten perinne. Vähemmistöhallituksena jatkaminen tarkoittaisi sitä, että hallitus tarvisi tukea oppositiota.
Tällöinkin todennäköisin vaihtoehto olisi keskusta.
– Oppositiosta saatava tuki ei ole ilmaista, vaan sillä on hintansa. Jos keskusta tukisi hallitusta oppositiosta, kuten se on joissakin asioissa luvannut, se vaatisi myönnytyksiä joissakin keskustan omissa tavoitteissa, Ruostetsaari arvoi.
3. Hallitus hajoaa
Kolmas vaihtoehto on, että hallitus hajoaa. Tällöin suurimman puolueen asemassa oleva kokoomus voisi Petteri Orpon johdolla vielä yrittää muodostaa hallitusta toisella kokoonpanolla. Tällöin todennäköisin vaihtoehto olisi sinipunahallitus, joka rakentuisi kokoomuksen ja SDP:n varaan. Kokoomuksen ja demareiden eriävät näkemykset talouspolitiikasta voisivat kuitenkin muodostua ongelmaksi.
Kokoomus haluaa toteuttaa mittavat julkisen talouden sopeutukset kuluvan vaalikauden aikana. Esimerkiksi SDP:n väistyvä puheenjohtaja Sanna Marin totesi keväällä, että kokoomuksen kaavailemat leikkaukset eivät ole yhteensovitettavissa puolueen tavoitteiden kanssa.
Niin Ruostetsaari kuin Helimäki näkevät siis todennäköisimpänä vaihtoehtona, että hallitus porskuttaa hankaluuksista huolimatta eteenpäin.
Helimäki ei ennakoi loppukaudesta kovin helppoa.
– Hallituksella on vaikeita kysymyksiä ratkottavanaan, eikä tällainen kohuilu heti alkuun tule ainakaan helpottamaan heidän työtään.
Ruostetsaari uskoo hallituksen keskustelevan arvokysymyksistä myös vastaisuudessa.
– Totean toiveikkaasti, että se mikä ei tapa, se vahvistaa. Eli jos hallitus selviää kriisistään ja saa luottamuksen palautettua, hallitus voi jatkaa. Arvokysymyksiä koskevat erot ovat kuitenkin niin syvällisiä, että niihin tullaan törmäämään jatkossa, Ruostetsaari toteaa.
Juttua korjattu klo 19:29. Theodora Helimäen sukunimi korjattu Heinimäestä.