– Avaa suu isoksi ja työnnä kieltä ulos, niin rapsutan tuolta kielen päältä, ohjeistaa vanhempi konstaapeli Robert Karlsson Helsingin poliisista autoilijaa.
Kyseessä on kuljettajalle tien päällä tehtävä huumepikatesti. Poliisi on käyttänyt niitä huumekuskien seulomiseksi jo vuodesta 2005 lähtien, mutta testi on jäänyt useille tuntemattomaksi, koska se kaivetaan esiin vain epäilyissä.
– Jos asiakkaan käytös viittaa siihen, että voimme epäillä, että hän on huumeiden vaikutuksen alaisena, tai näemme autossa esimerkiksi käyttövälineitä, silloin teemme puhalluskokeen jälkeen vielä huumepikatestin, Karlsson sanoo.
Testejä käytetään pääkaupunkiseudulla kasvavassa määrin, sillä rattijuoppouden syy ovat yhä useammin huumeet, ei alkoholi.
Helsingissä tammi-kesäkuussa kiinni jääneistä rattijuopoista noin 60 prosenttia oli Poliisihallituksen tilaston mukaan huumekuskeja.
– Henkilökohtaisesti olen asiasta hyvin huolissani, koska tapaamme huumeidenkäyttäjiä päivittäin ja he aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä, Karlsson toteaa.
Alkuvuodesta huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta jäi Helsingissä kiinni 470 kuljettajaa.
Alkoholi oli rattijuoppouden syynä 306 tapauksessa. Sekä huumeita että alkoholia oli ottanut 79 autoilijaa.
– Alkoholin käyttäjät ajavat yleensä rauhallisesti eivätkä meinaa pysyä kaistalla. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena kuljettajat ajavat holtittomasti, kovempaa ja tekevät liikenteessä vaarallisia liikkeitä, vanhempi konstaapeli tietää.
Muualla Suomessa alkoholi on edelleen huumeita yleisempää
Pääkaupunki eroaa huumeiden yleisyydessä liikenteessä muusta Uudestamaasta ja koko Suomesta.
Poliisihallituksen tilaston mukaan missään muualla huumeet eivät ole aiheuttaneet tänä vuonna rattijuopumuksia alkoholia enemmän.
– Helsingissä huumeiden vaikutuksen alaisena ajavia tavataan joka puolella kaupunkia, mutta hieman itäpainotteisesti, Karlsson sanoo.
Helsingissä huumeet rattijuoppouden syynä ohittivat alkoholin Poliisihallituksen tilaston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 2017, jolloin tilanne oli kuitenkin vielä lähes tasan. Sitä seuraavana vuonna ero oli jo selvä huumekuskien hyväksi, ja kehitys näyttää jatkuvan samanlaisena.
Korona-aikana huumeidenkäyttäjiä oli Helsingissä rattijuopoista jopa kaksinkertainen määrä alkoholia nauttineisiin nähden.
Sitä selittää poliisin mukaan suurelta osin se, että ihmisiä puhallutettiin tuolloin hyvin vähän, mutta tilasto kertoo myös huumeiden yleistymisen trendistä.
Myös muualla Suomessa huumeidenkäyttäjien osuus rattijuopoista kasvoi koronapandemian aikana.
Poliisi: Amfetamiini on liikenteessä vaarallisin
Yleisimmät huumausaineet pääkaupungin liikenteessä ovat amfetamiini ja niin sanotussa viihdekäytössä suosittu kannabis.
Huumetapauksista noin puolessa kuljettaja on poliisin mukaan käyttänyt jompaakumpaa ainetta.
Muita liikenteessä esiintyviä laittomia aineita ovat huumausaineiksi luokitellut lääkkeet sekä kokaiini ja vähäisessä määrin heroiini.
Vanhempi konstaapeli Robert Karlsson korostaa, että kaikki huumausaineet ovat erittäin vaarallisia eivätkä kuulu liikenteeseen, mutta amfetamiinin käyttäjät aiheuttavat eniten ongelmia.
– Sanoisin, että amfetamiini on liikenteessä vaarallisin huume. Se aiheuttaa muun muassa arvaamatonta käytöstä, kovia ylinopeuksia ja vaarallisia ohituksia.
Haastattelun jälkeen Karlsson jatkaa työkaverinsa, ylikonstaapeli Petri Ali-Mattilan kanssa tarkkailua Kehä ykkösen yli johtavalla sillalla.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 27. heinäkuuta kello 23:een asti.