Eduskuntatalon edustalla järjestettiin lauantaina kello 15–18 mielenilmaus, jossa osallistujat muun muassa asettautuivat makaamaan rakennuksen rappusille ja niiden edustalle.
Makuupaikka2023 -niminen yhteisö kertoo tiedotteessaan järjestävänsä mielenilmauksen siksi, että he katsovat kaavaillun hallitusohjelman toteutumisen johtavan valtavaan inhimilliseen kärsimykseen.
Yhteisön mielestä muun muassa hallituksen ehdottamat säästötoimet osuvat kohtuuttomasti pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin ja köyhiin ihmisiin.
Mielenosoittajat vaativat esimerkiksi sitä, että hallitusohjelmasta poistetaan kirjaukset heikossa asemassa olevan väestönosan toimeentulon ja elinolosuhteiden heikentämisestä entisestään.
Hiljainen makuu -niminen performanssi alkoi kello 16. Sillä halutaan symboloida muun muassa työkyvyttömyyttä sekä köyhyyden ja tukien leikkaamisen aiheuttamaa lamaannusta, passivoitumista ja osattomuutta.
Helsingin poliisilaitoksen mukaan paikalla oli ennen puolta neljää noin 300 ihmistä. Järjestäjätaho puolestaan arvioi, että osallistujia oli kaikkinensa 500–1 000.
STT:n mukaan poliisi kertoi, ettei tehnyt mielenosoituksessa kiinniottoja, mutta tapahtuman yhteydessä kirjattiin kaksi rikosilmoitusta.
”Suomessa ihmiset ovat voimavara”, kommentoi mielenosoittaja
Mielenosoituksessa mukana oleva Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Selinä Nera kertoo, että on tullut mielenosoitukseen, sillä hänestä hallituksen mahdolliset leikkaukset heikentävät jo valmiiksi heikossa asemassa olevien asemaa.
Isoimpia uhkia hänen mielestään ovat vammaispalvelulain mahdolliset tulevat leikkaukset.
– Vammaispalvelut ovat heikoissa kantimissa ja esimerkiksi terveydenhuolto on kriittisessä tilassa. Totta kai puhutaan kauniita sanoja hallitusohjelmassa, mutta ei olla valmiita laittamaan rahaa konkreettisesti mihinkään, kommentoi Nera.
Helsinkiläinen Tuure Kaunisto kertoo tulleensa mielenosoitukseen, sillä hän on voimakkaasti vastaan hallituksen uusia linjauksia, joissa leikataan ihmisiltä, joilla on jo valmiiksi haasteita sinnitellä tukien varassa.
– Toivon, että mielenosoituksessa saamme osoitettua paineita, ettei leikkauksia todeta. Toivottavasti käy toisin päin, ja saadaan paremmat tuet niille, jotka niitä tarvitsee, kommentoi Kaunisto.
Helsinkiläinen Noora Jääskeläinen kertoo, että hän ollut seitsemän vuotta työkyvyttömänä.
– Suurin osa tuntemistani sairaista ihmisistä ei ole niin hyvässä tilanteessa kuin minä. Kela tunnistaa, että minä olen työkyvytön, kertoo Jääskeläinen.
Hänestä monet sairaat ihmiset eivät saa niin sanottua ”oikean sairaan” asemaa, ja näin ollen he eivät saa heille kuuluvia tukia.
Jääskeläisen mielestä työllistymistoimet eivät auta, jos ei ole työkykyinen.
– Sinä et muutu työkykyiseksi sillä, että sinulta poistetaan toimeentulo, sanoo Jääskeläinen.
Helsinkiläinen Anna Siikavirta kertoo tulleensa paikalle enimmäkseen tukijana.
– Kuka tahansa voi vammautua tai sairastua ja jäädä yhteiskunnan varaan. Meillä ole varaa jättää yhtäkään ihmistä pulaan, kertoo Siikavirta
Hän on opiskelijana myös huolissaan asumistuen muutoksista ja ensimmäisen sairaslomapäivän muuttumisesta palkattomaksi. Siikavirta toivoo, että päättäjät vielä miettisivät mahdollisia suunnitelmiaan.
– Suomessa ihmiset ovat voimavara. Jos halutaan tehdä innovaatioita, niin meidän pitää pitää ihmisistä huolta, jotka voivat ne tehdä.
Juttuun on täsmennetty 22.7.2023 kello 17.20 Selinä Neran kommenttia vammaispalvelulaista.