– Tuliko hyvää kuvaa?
Maajoukkuehiihtäjä, MM-mitalisti Johanna Matintaloa hymyilyttää, vaikka nainen muistuttaa uitettua koiraa. Sotkamon Vuokattia kaksi päivää piiskannut kaatosade on ollut Matintalon tauoton seuralainen kahden tunnin rullahiihtoharjoituksessa Vuokatinvaaralle nousevalla tiellä. Viisi kertaa nousua noin 1 500 metrin pätkä vauhtikestävyyden ylärajoilla, ajoittain maksimikestävyydenkin puolella.
– Tehotreeniin silti sata kertaa mieluummin tämä keli kuin helle, hiihtäjä sanoo.
Harjoituksen alle Matintalo on virittänyt elimistöään puolen tunnin reippaalla rullahiihdolla. Nousuvetojen jälkeen edessä on samanmittainen, mutta rauhallinen loppuverryttely.
Ja vastaus kysymykseen: tuli erinomaista kuvaa. Maastohiihtäjän arki on heinäkuussakin joskus karua, mutta visuaalisesti näyttävää.
Uusia ärsykkeitä
Viime kaudella sprinttihiihdossa maailmancupin palkintopallille asti yltäneen Matintalon uraa stimuloivat nyt kuitenkin aivan uudet ärsykkeet.
Urheilijaa ylämäestä vaaran alle kuljettavan auton puikoissa ei nimittäin istu Matintalon pitkäaikainen valmentaja Ville Oksanen, vaan tämän kaima, takavuosien MM-mitalisti ja pitkäaikainen maajoukkuehiihtäjä Ville Nousiainen, 39.
Valmennussuhdetta on takana runsas kaksi kuukautta, kun Matintalo aamulla 22. heinäkuuta kiipeää vahvemmalla eli perinteisellä tekniikallaan Vuokatinvaaraa ylös.
– Viime keväänä koettiin Oksasen Villen kanssa yksimielisesti ja sopuisasti, että minun olisi ehkä parempi etsiä uutta valmennuskuviota. Olimme hakeneet hyvää MM-menestystä, mutta epäonnistuimme. Suoritustaso oli kautta linjan liian epätasainen yksittäisistä huippuonnistumisista huolimatta, Matintalo kertoo.
Vuodenvaihteessa 2022–23 hän näytti jopa potentiaalisesti perinteisen sprintin MM-mitalistilta, joten 26. sija Planicassa oli järkyttävä pettymys.
Tunsi pintapuolisesti
Planicassa Matintalon suorituksia aitiopaikalta eli Yle Urheilun asiantuntijana analysoinut Nousiainen ei silti osannut odottaa, mitä tuleman pitää. Hän tunsi aiemmin Matintalon varsin pintapuolisesti muun muassa lyhyeltä yhteistaipaleelta A-maajoukkueessa viime vuosikymmenen lopussa.
Hän näki urheilijassa, ulkopuolisena, hyödyntämätöntä potentiaalia rutkasti, mutta ei kuvitellut päätyvänsä sitä itse ulosmittaamaan.
– Katsoin puhelimen näytöltä, että Johanna soittaa. Ei siinä pitkään smalltalkattu, kun hän sanoi haluavansa mennä suoraan asiaan ja pyysi minua valmentajaksi. Kyllä se täysin puskista tuli.
Vaikka Nousiainen toimii myös valmennusyrittäjänä ja on aiemmin valmentanut muun muassa nyttemmin edesmennyttä vaimoaan Mona-Liisa Nousiaista ja ampumahiihtäjä Tuomas Grönmania, haaste tuntui kovalta.
– Ei tuon tason huippu-urheilijan valmentajaksi aleta kevytmielisesti. Viikon jouduin miettimään. Eikä aikaa enempää olisi ollutkaan, koska Johanna oli lähdössä lomalle ja halusi tämän asian ratkaisuun ennen sitä.
Nousiainen käytti mietintäviikkonsa tutkimalla Matintalon harjoitustaustaa intensiivisesti hiihtäjän toimittamasta datasta eli harjoitusohjelmista, -toteutumista ja testituloksista.
Punainen lanka
– Se paljasti, että on tehty paljon ja laadukkaasti asioita. Punainen lanka löytyi sieltä helposti.
Mutta löytyi muutakin:
– Jos Johanna olisi harjoitellut siten, etten olisi nähnyt toteutumassa mitään muutoksen tarvetta, olisin varmaan vastannut kohteliaasti kiitos ei. Mutta kun näin muutostarvetta, ja Johanna nimenomaan muutosta halusi, niin nyt ollaan tässä.
Miksi Matintalo sitten päätyi juuri tähän vaihtoehtoon? Asiaan vaikutti hyvin vahvasti hänen avopuolisonsa, maajoukkueen sprinttihiihtäjä Lauri Vuorinen. Rovaniemellä asuva pariskunta asettui koko kesäharjoituskaudeksi Sotkamon Vuokattiin.
– Pyörittelin mielessäni muutamia eri nimiä. Lauri vakuutti, että Ville olisi minulle hyvä vaihtoehto ja kuuntelin häntä.
Kun Nousiainen aikanaan oli jo kokenut arvokisaratsu, hän opasti isällisesti Kouvolan Hiihtoseuran juniorilupauksia eli Vuorista ja Lauri Lepistöä, kutsui nämä jopa viikon harjoitusleirille kotiinsa. Vuorisen arvostus periytyy näiltä yhteisiltä ajoilta.
– Vaikka tässä tehdään Johannan uraa ensi sijassa, onhan tämä minullekin valtava mahdollisuus kehittyä valmentajana. Mitään en tietenkään voi Johannalle automaattisesti luvata. Voi olla, ettei onnistuta, mutta on ainakin yritetty.
26 tunnin viikko
Valmentajan ja urheilijan yhteisen Vuokatin-viikon aikana Matintalo harjoitteli noin 26 tuntia, ja kehittäviksi luokiteltuja harjoituksia mahtui joukkoon neljä.
Maksimaalista suorituskykyä eteenpäin puskevia treenejä ei ollut ohjelmassa, koska rajun määräharjoittelun väsyttämä lihaksisto ei ole niille juuri heinäkuussa vastaanottavainen. Niiden aika tulee syksymmällä.
Kausi 2023–24 on harvinaisuus eli arvokisaton.
– Ei ole sattumaa, että hain uutta valmentajaratkaisua juuri nyt. Tällainen ajankohta antaa meille työrauhaa, Matintalo sanoo.
Nousiainen ylistää tiettyjä Matintalon ominaisuuksia ”maailmanluokkaan” kuuluviksi.
– Vanhana keskimatkojen juoksijana Johanna kestää epämukavuusalueella todella hyvin ja on muutenkin todella harjoituskestävä. Loppukiri irtoaa sprintissä mallikkaasti. Vapaan tekniikkaankin hänessä on valtavasti parempi aihio kuin tähänastiset tulokset.
Matintalon tasoisen, 26-vuotiaan urheilijan harjoittelua ei voi enää mullistaa, kuten kaksikko auliisti myöntää.
– Mutta selkeitä kehityskohtia ovat esimerkiksi aerobisen pohjan ja vauhtikestävyyspohjan vahvistaminen sekä perinteisen hiihdon tasatyöntö. Jos onnistumme vahvistamaan sitä pohjaa, Johannan suoritustaso vakiintuu varmasti.
Nousiainen ei ole lähivalmentamassa Matintaloa kuin ajoittain, joten luottamus ja urheilijan oma kyky harjoitella ja tulkita itseään ovat hyvin tärkeitä.
– Niin sen pitää ollakin kestävyysurheilussa. Ei siellä voi valmentaja joka asiaa olla laittamassa millimoolilleen kohdilleen. Kun Johannan kanssa ollaan kimpassa, niin paljon olen rullalenkeillä mukana ja tapanani on kommentoida tekniikkaa hyvin aktiivisesti eri maastokohdissa. Saa minulle toki sanoa, että ole hiljaa.
Monta rautaa tulessa
Nousiaisella riittäisi puhdetta ilman Matintalon valmentamistakin. Menetettyään vaimonsa syövälle 2019 hän jäi yksinhuoltajaksi ja laittoi hihat heilumaan surutyönsä keskellä.
– Pankkilaina on kova konsultti.
Liberecin MM-kisoista 2009 kahden viestipronssin kera kotiutunut Nousiainen työskentelee eri kumppanien kanssa valmennusyrittäjänä sekä urheiluvälinekauppiaana, analysoi ensi kaudellakin hiihtoa Yle Urheilun tiimissä ja aloittaa syksyllä voidevalmistaja Vauhti Speed Oy:n tuotepäällikkönä.
– Pitää tehdä kaikenlaisia töitä tosi paljon, jotta on varaa valmentaa suomalaisia huippu-urheilijoita yksilölajeissa, mies naurahtaa.
Vaikka täysammattimainen huippu-urheiluvalmennus ei ole Nousiaiselle ajankohtaista millään lailla, hän suostuu hahmottelemaan, millaista se voisi olla:
– Käytännössä pitäisi asua Vuokatissa ja lähivalmentaa kolmen tai enintään neljän hiihtäjän porukkaa täyspäiväisesti ja ottaa siitä se elanto. Tai sitten olla Hiihtoliitossa valmentajana, mutta siinä hommassa tulisi yksinhuoltajalle liikaa matkapäiviä.
Matintalolta uusi valmentaja ei ole laskuttanut toistaiseksi kuin omia kulujaan.