Hyppää sisältöön

Näistä syistä MM-kisoissa on möhlitty rankkareissa – Suomen kaikkien aikojen maalintekijä antaa nykyisin vetovastuun muille

Pelaajatarkkailulla eli skouttauksella on merkittävä rooli rangaistuspotkuissa. Asiantuntijat Maija Saari, Maiju Ruotsalainen ja Linda Sällström arvioivat, miten pallo laitetaan pisteeltä maaliin.

Australian Steph Catley laukoi täydellisen rangaistuspotkun Irlannin verkkoon.
Riku Porvari

Rangaistuspotkun laukominen on jalo taito ja poikkeuksellinen painetilanne – etenkin jalkapallon arvokisoissa. Käynnissä olevissa naisten MM-kilpailuissa seitsemästä tuomitusta rankkarista vain kolme on painunut verkon perukoille.

– Se näyttämö, jolla pelataan, vaikuttaa varmasti. MM-kisoissa tunne- ja painetaso on erilainen kuin sarjapeleissä. Se on saattanut aiheuttaa sen, että on nähty useampia huonoja pilkkuja, arvioi Yle Urheilun asiantuntija Maija Saari.

Suomen maajoukkueen entinen toppari ja kapteeni Saari oli pelaajaurallaan armoitettu pilkunvetäjä. Hän arvioi teknistä suoritusta sekä mentaalipuolen vaikutusta yhdessä asiantuntija Maiju Ruotsalaisen ja Suomen kaikkien aikojen maalintekijän Linda Sällströmin kanssa.

He myös analysoivat kolme esimerkkirankkaria.

– Rangaistuspotku on periaatteessa niin yksikertainen suoritus, jossa jokainen tuon tason pelaaja onnistuu – ilman sitä painetta. Täysi stadion, todella kovat panokset ja edessä siintää yksittäinen hetki, jossa ei saa epäonnistua. Kyllä siinä tulee aika paljon paineita, Sällström summaa.

Hänelle on jäänyt mieleen edellinen olympiafinaali, jossa pelasivat Ruotsi ja Kanada. Ruotsin kapteeni Caroline Seger asettui laukomaan joukkueensa neljättä rangaistuspotkua. Hänellä oli mahdollisuus huipentaa uransa mestaruuteen, mutta hän epäonnistui ja Kanada vei voiton.

Tähänastisten kisojen seitsemästä pilkusta neljä myönnettiin vasta videoerotuomarin (VAR) kehotuksen jälkeen.

Lue myös: Onko rangaistuspotkujen merkitys jalkapallossa liian iso?

Linda Sällström tuulettaa maaliaan EM-kisoissa 2022.
Linda Sällström on Suomen maajoukkueiden kaikkien aikojen maalintekijä 55 maalillaan. Kuva: Tomi Hänninen

Pelaajatarkkailu luo painetta

Saaren mukaan pilkunvetämiseen on kaksi lähestymistapaa: joko laukojalla on yksi todella varma suoritus tai sitten hän odottaa sitä, ennakoiko maalivahti laukauksen suunnan eli aavistaako hän. Saarelle on uraltaan jäänyt erityisesti mieleen cup-finaali, joka meni pilkkukisaan.

– Katsoin maalivahtia ja hän pääsi pääni sisään. Lauoin pallon viidenteen kerrokseen. Se oli aika karmiva suoritus. Sen jälkeen harjoittelin muutaman vaihtoehdon ja tein valinnan niistä, kun menin laukomaan.

Helmareiden maalinsylkijä Sällström kertoo maajoukkueen maalivahtivalmentajan opettaneen häntä laukomaan ylänurkkaan, koska maalivahdit usein aavistavat alanurkkiin.

– Tavoiteena oli, että teen saman suorituksen joka kerta. Tiesin, että voin aina laittaa pallon samaan paikkaan ja se on maali.

Lajin luonne on kuitenkin muuttunut vuosien saatossa. Sällström sanoo, että hänen taktiikkansa ei ehkä enää toimisi, koska kaikki ottelut kuvataan ja jokainen rangaistuspotku tallennetaan internetin syövereihin.

– Se tuo oman haasteensa, koska laukoja tietää, että hänet on skoutattu eli vastustaja on analysoinut jokaikisen pilkun, jonka hän on urallaan laukonut.

Ria Percival laukoi  tolppaan rangaistuspotkusta.
Uuden-Seelannin Ria Percival epäonnistui rangaistuspotkussaan turnauksen avausottelussa Norjaa vastaan. Kuva: Getty Images

Sällström uskoo, että skouttaus osaltaan vaikuttaa heikompien laukausten taustalla tässä turnauksessa. Maalivahdit osaavat jo kehonkielestä arvioida, mihin laukaus lähtee.

– Siitä tulee lisäpainetta ja vetäjä saattaa yliajatella omia maneerejaan.

Asiantuntija Maiju Ruotsalainen uskoo, että suoritukseen valmistautumisen ja epäonnistumisen käsittelyn suhteen tehdään koko ajan enemmän töitä joukkueiden sisällä. Myös hän korostaa skouttauksen merkitystä.

– En tiedä, pidetäänkö pilkkua enää niin varmana maalina kuin ennen. Maalivahdit tietävät laukojan ja toisinpäin. Tiedän pelaajia, jotka eivät yhtään tykkäisi laukoa pilkkua, vaikka he olisivat erittäin hyviä pelin muilla osa-alueilla.

Kaikki kolme painottavat, että tärkeää pilkkutilanteessa on itseluottamus. Laukojan täytyy uskoa onnistuvansa.

Sällström kertoo halunneensa nuorempana aina viimeistellä pilkulta – ilmainen sauma tehdä maali. Nykyisin hän kokee tilanteen haastavaksi ja mieluusti antaa vetovastuun joukkuekavereilleen.

– Onneksi joukkueista löytyy parempiakin pilkunvetäjiä. Olen ihan iloinen, että ei tarvitse niitä vetää.

Esimerkki 1: Kanadan Sinclair tuijottaa palloa

Kanadan Christine Sinclair epäonnistuu.

Kanadan ja Nigerian ottelu oli maalittomassa tilanteessa, kun kanadalaiset saivat rangaistuspotkun. Laukojaksi asettui joukkueensa kapteeni Christine Sinclair.

– Sinclair katsoo vain palloa. Hän on päättänyt, mihin laukoo, ja tuo on vain huono veto, Ruotsalainen arvioi.

– Lisäksi hänen laukaisuasentonsa on lukittu. Tukijalan asento kertoo maalivahdeille paljon siitä, mihin kulmaan veto lähtee. Jos vartalo on selvästi kiertynyt johonkin suuntaan, siitä pystyy arvioimaan suunnan, hän jatkaa.

Sällström sanoo, että pilkku ei ole huono, vaan maalivahti vain aavistaa oikein. Nigerian kassari Chiamaka Nnadozie on Sällströmin entinen seurakaveri ranskalaisesta Paris FC:stä.

– Hänelle ei ole helppo vetää pilkkuja. Sinclairin laukaus ei mene riittävästi nurkkaan ja maalivahti on sen verta ulottuva, että vaikka se olisi mennyt ihan alanurkkaan, Chiamaka olisi mahdollisesti sen sieltäkin torjunut.

Esimerkki 2: Espanjan Hermoso seuraa maalivahtia

Espanjan Hermoso epäonnistuu.

Espanja oli jo 3–0-johdossa, kun joukkue sai rangaistuspotkun. Vetovastuun otti kokenut Jennifer Hermoso.

Ennen laukaustaan hän seuraa tarkasti Costa Rican maalivahtia Daniela Vegaa. Hämääkö Vega tai aavistaako suunnan?

– Tällä kertaa Vega ei tehnyt minkäänlaista hämäystä. Yllättävän huono ratkaisu Hermosolta. Vedon ei tarvitse edes olla kova, kunhan suunta on oikea, jos maalivahti ei lähde mihinkään, Ruotsalainen sanoo.

Hän uskoo, että tilanteessa näkyy skouttauksen vaikutus. Costa Rican maalivahti todennäköisesti tiesi, että espanjalaiset odottavat maalivahdin ratkaisua. Siksi Vega malttoi laukauksen loppuun asti.

– Kun aavistusta ei tule, iskee pakokauhu: ”Mitä ihmettä teen nyt?” Toki laukojillekin skoutataan maalivahdin suoritus eli esimerkiksi aavistuksen todennäköisyys. Mielestäni maalivahdeilla on etu pilkkutilanteiden skouttaamisessa, Sällström arvioi.

Esimerkki 3: Australian Catley iskee mallisuorituksen

Australian Catley onnistuu.

Australia lunasti 1–0-voiton kotikisoissaan yli 75 000 katsojan edessä. Rangaistuspotkun iski laitapuolustaja Steph Catley.

Irlannin maalivahti Courtney Brosnan aavisti laukauksen suunnan väärin, mutta asiantuntijoiden mukaan sillä ei ollut mitään väliä. Catleyn laukaus on mallisuoritus rangaistuspotkusta.

– Ihan täydellinen pilkku. Ihan sama, mitä maalivahti tekisi, ei hän tuolta ylänurkasta enää palloa torju, Sällström kehuu.

Maija Saari muistuttaa, että ylös laukomisessa on aina enemmän riskaabelia. Hän kertoo aina yrittäneensä mahdollisimman lähelle tolppaa puolikorkealla laukauksella.

– Silloin laukauksessa on se vara, että jos se vahingossa nousisi korkeammaksi, ei menisi ainakaan yli. Itse lauoin aina kohti maalia ja mieluummin vaikka yli kuin ohi.

– Catleyn katseesta näki, että hän tietää, mitä menee tekemään. Hän laukoi loistavan pilkun, Saari jatkaa.

Suosittelemme