Presidentinvaaliin on aikaa puoli vuotta, ja vaalirahoituslain ja puoluelain mukainen kampanja-aika alkaa ylihuomenna perjantaina.
Suuretkin puolueet panttaavat kuitenkin edelleen omaa ehdokastaan. Edes pääministeripuolue kokoomus tai suurin oppositiopuolue SDP eivät ole vielä nimenneet kokelastaan kisaan.
Kokoomuksen puoluesihteerin Kristiina Kokon mukaan puolue julkistaa oman ehdokkaansa lähiviikkoina. Virallisen päätöksen ehdokkaasta tekee puoluekokous.
SDP:n ehdokkaasta päättää puoluevaltuusto myöhemmin syksyllä. Myös vasemmistoliitto on kertonut nimeävänsä vaaliin oman ehdokkaan.
Vähitellen alkaa tulla kiire
Syitä puolueiden myöhäiselle heräämiselle vuoden 2024 presidentinvaaliin ovat tutkijoiden mukaan viime vuosien vaalisuma ja itsestään selvien ehdokkaiden puute.
– Vaaliväsymystä, eli otetaan happea ennen seuraavaa kierrosta. Mutta kyllä ehdokasasettelukin on erinomaisen monimutkainen, ainakin kokoomuksen puolella. Ehkä tässä halutaan vielä katsoa ja odottaa, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Toisaalta kyse voi hänen mukaansa olla yksinkertaisesti siitä, että kahdentoista vuoden ajan Suomessa on totuttu Sauli Niinistön presidenttiyteen.
– Ehkä ollaan vähän ihmeissäänkin, että mitä tässä nyt tapahtuu, kun tulee täysin uusi henkilö johtamaan.
Jokisipilän mukaan puolueilla alkaa kuitenkin jo vähitellen tulla kiire ehdokkaidensa asettamisessa.
– Kyllä se näin on, että jos haluaa täysipainoisen hyvän kampanjaan käydä, niin sen kannattaisi nyt pikkuhiljaa jo olla käynnissä.
Vaalikeskusteluille varattava aikaa
Myös Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tutkimuspäällikön, politiikan tutkija Sami Borgin mukaan nimiä soisi alkaa jo vähitellen tippumaan.
– Myöhäiseksihän tämä menee, mutta kyllä tässä hyvin ehditään ehdokkaat asettaa ja myös kampanja käymään.
Borg toivoo, että vaalikeskustelut saataisiin käyntiin viimeistään loppusyksystä.
Maailmanpolitiikassa on myllertänyt sitten Suomen edellisen presidentinvaalin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan käänsi suhteet itäiseen naapuriin päälaelleen ja Suomi liittyi Natoon.
Etenkin Nato-jäsenyys on korostanut myös presidentti-instituution asemaa täysin uudella tavalla.
– On ongelma, jos ehdokkaat saadaan vasta lain säätämällä ehdokasasetteluajan lopulla selville. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne ja presidentti-instituution asema ovat muuttuneet. Olisi tärkeää saada rauhallisesti keskustella asiasta ja antaa myös kansalaisille harkinta-aikaa näissä presidentinvaaleissa, Borg sanoo.
Miten valta jakaantuu?
Nato-jäsenyyden myötä myös keskustelu presidentin valtaoikeuksista on noussut ajankohtaiseksi.
Perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Presidentti Sauli Niinistö on kuitenkin todennut pitävänsä aina pienen tauon ennen sanoja ”yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”.
Tutkijat ovat erimielisiä esimerkiksi siitä, kenen tulisi edustaa Suomea Naton huippukokouksessa, presidentin vai pääministerin.
Borgin mukaan presidentin valtaoikeuksista sekä työnjaosta presidentin, pääministerin, hallituksen ja eduskunnan välillä olisikin tärkeää käydä keskustelua ennen presidentinvaaleja.
– Pitää päästä konkretiaan. Ovatko ehdokkaat samaa mieltä Niinistön kanssa tästä tauosta ennen yhteistoiminta-sanaa. Miten eduskunnan, hallituksen ja presidentin toimivaltasuhteet pitäisi järjestää tulevaisuudessa.
Suurten puolueiden naisehdokkaat puuttuvat
Kokoomuksen ehdokaskandidaattien arvailussa ovat esiintyneet etenkin entinen pääministeri Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen sekä puolustusministeri Antti Häkkänen.
Vahva nimi SDP:n ehdokkaaksi on sen sijaan EU-komissaari Jutta Urpilainen.
Tähän mennessä yksikään suuri puolue ei ole nimennyt kisaan naispuolista ehdokasta. Tutkijoiden mukaan tämän voi odottaa muuttuvan, kun vasemmistopuolueet nimeävät omat ehdokkaansa.
– Jos vaikka SDP saisi ylipuhuttua Sanna Marinin harkitsemaan uudestaan omaa kantaansa ehdolle lähtemiseen, niin siitähän sähköä sitten tulisi, Jokisipilä sanoo.
Presidentinvaali on Borgin mukaan siinä mielessä poikkeus, että äänestäjien puoluekanta vaikuttaa äänestysvalintaan vähemmän.
Ihmiset äänestävät presidentiksi luotettavana pitämäänsä kokenutta henkilöä, jonka he uskovat hallitsevan tehtävät, joita valittavalta edellytetään.
– Mehän tiedämme jo esimerkiksi vuoden 2018 vaaleista, jossa Niinistön ylivoima oli murskaava, että edes suuret puolueet eivät voi luottaa siihen, että niiden kannattajat äänestävät oman puolueen ehdokasta. Silloin keskustalaisista ja demareista suurin osa äänesti Niinistöä, Borg sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23 asti.
Juttua korjattu 27.7 kello 10:16: Jutun viimeisen väliotsikon alla kerrottiin aikaisemmin virheellisesti, ettei presidenttikisaan ole lähtenyt yhtäkään naispuolista ehdokasta.