Hyppää sisältöön

Putkessa kala voisi kokea olevansa kuin joessa – uusi keksintö kiinnostaa tutkijoita ja viranomaisia

Kalankasvatus on nyt tienhaarassa ja vanhalle verkkoaltaalle etsitään uusia vaihtoehtoja. Pitkän linjan kalankasvattajan ideoima putkikasvatus on kalalle mieluinen, ja ravinnepäästöt jäävät pieniksi

Rune Fihlmanin idea on yksinkertainen. Poijun avulla kalankasvatusputki pysyy aina oikeassa asennossa, jotta sen läpi virtaisi reippaasti vettä. Huhtikuussa pienoismallin mukainen koelaitos viedään merelle testausta varten.
Lassi Lähteenmäki

Rune Fihlmanilla on takana yli 40 vuotta kalankasvatusta. Kemiönsaaren Hiittisten saarella asuva Fihlman osaa lukea kirjolohen käyttäytymisestä yhtä jos toistakin.

Filhlman on monesti huomannut, että kun verkkoaltaita siirretään, kirjolohet hakeutuvat altaan etureunaan. Siinä kalat pääsevät uimaan vastavirtaan ja haukkaamaan hapekasta vettä.

Normaalissa verkkoaltaassa kalat uivat ympyrää, ja Fihlmanin mukaan ne stressaantuvat helposti. Jatkuva vastavirta olisi niille mieluisampi vesiympäristö. Vastavirta muistuttaa lohien luontaista ympäristöä eli jokia.

Fihlmanin ajatus uudenlaisesta kalankasvatuksesta alkoi kypsyä viime vuosina. Nyt idea on jo jalostunut keksinnöksi, joka on saanut patentin.

Putkikasvattamosta on tehty pienoismalli, josta idea aukeaa hyvin.

Rune Fihlmanin suunnittelema putkimallinen kalankasvattamo.
Uudessa kalankasvattamossa putket ovat joko kokonaan tai osittain pinnan alla. Avomerelle sijoitettava laitos voisi olla satoja metrejä pitkä. Kuva: Rune Fihlman

Uudenlaisessa kasvatusyksikössä on verkoilla päistä peitetyt putket, joissa kala kasvaa. Poijun avulla putket kääntyvät automaattisesti niin, että vesi virtaa suoraan putkien läpi. Tästä syntyy lohia kiinnostava ilmiö eli virtaus.

Rune Fihlman on vakuuttunut, että putkimaisessa kasvatusjärjestelmässä kala voi paremmin, pysyy terveenä ja tuottaa hyvää syötävää ihmiskunnalle.

Jätökset kerätään talteen

Putkikasvatuksen toinen etu liittyy rehevöitymiseen tai paremminkin sen vähentämiseen.

Putkeen kytketään imureita, jotka poistavat kalan ulosteita putkesta. Putkikasvatus on siten vähemmän vesistöjä kuormittava kasvatusjärjestelmä.

Putkikasvatuksen kehittämisessä mukana olevan Turun yliopiston professori Riku Santala kertoo, että tavoitteena on alkuvaiheessa saada kalankasvatuksen tuottamasta fosforista yli puolet pois ja typestä vähintään viisi prosenttia.

Santalan mukaan ravinteiden poistoa on tarkoitus vielä tehostaa, kun laitteesta saadaan enemmän kokemusta.

Avomerimalli on laivan kokoinen

Fihlmanin keksimä jokivirtausta muistuttava putkikasvatus on herättänyt kiinnostusta.

Riku Santalan mukaan ELY-keskus ja Business Finland ovat kiinnostuneet hankkeesta. Ensimmäisiä rahoittajiakin on jo lähtenyt mukaan.

Huhtikuussa on tarkoitus upottaa prototyyppi veteen Hangon edustalle, jotta laitteen toimivuudesta saadaan lisää faktaa. Tällä koekasvattamolla on pituutta 20 metriä.

Tuotantoon rakennettava putkikasvattamo voisi olla satoja metrejä pitkä laitos, jolloin se olisi Suomen mittakaavassa iso kasvattamo. Ison putkikasvattamon paras paikka olisi avomerellä, jolloin jäistä olisi vähemmän haittaa.

Rune Fihlman toivoo lisäksi, että uudenlainen kalankasvattamo toisi saaristoon lisää työtä ja tomintaa.

Kalankasvattaja Rune Fihlman katselee merelle Kemiönsaaren Hiittisissä
Rune Fihlmanin arvion mukaan merellä tuotettavalla proteiinilla on tulevaisuudessa hyvät markkinat. Moni maa on lähtenyt näille markkinoille isolla rahalla. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Maailmanlaajuisesti uudenlaisilla kasvattamoilla on hyvät näkymät, sillä kalankasvatuksella saadaan naudanlihan tuotantoon verrattuna paljon syötävää pienellä rehumäärällä.

Monissa kehittyvissä maissa kalavedet on kalastettu melkein loppuun, joten kasvatettu kala tulee tarpeeseen.

Suosittelemme