Poistotekstiilien keräys tuli pakolliseksi vuoden alussa. Siksi myös Stormossenin kaltaisten jäteyhtiöiden on järjestettävä käytöstä poistettujen tekstiilien keräys.
Stormossen päätti aloittaa keräyksen jo viime syksynä. Yhtiö teki sen varmistaakseen, että kaikki toimisi uuden lain tullessa voimaan. Se kannatti.
– Tällä hetkellä meillä ei ole ekopisteillä keräysastioita. Testasimme paikkaa Vaasan Kivihaassa lokakuussa. Sinne tuli kaikenlaista roskaa: maitotölkkejä, lehtiä, oksia, joten poistimme keräysastian, palvelupäällikkö Timo Lehtola kertoo Yle Österbottenille.
– Siksi poistimme sen ja päätimme, että keräämme vain kierrätysasemilla. Silloin saamme laadukkaampia tekstiilejä, jotka voidaan kierrättää paremmin.
Stormossenin 13 kierrätysasemasta yksi on Sulvan ja Sundomin välillä. Heti sisäänkäynnin luona on keräysastia jätetekstiileille.
Tommi Talvitie on Stormossenin kierrätysasemien valvoja. Kurkistus kierrätyslaatikkoon osoittaa, että virheitä tapahtuu jopa asemilla.
Astian sisällä on tyyny, jota ei voi kierrättää, vaan on poltettava.
– Se ei ollut oikein, mutta henkilökuntamme lajittelee tämän niin, että se päätyy oikeaan roskakoriin.
Ei vielä laajasti tunnettu
Talvitie ei usko kaikkien tietävän, että tekstiilit tulee kerätä erilleen muusta roskista.
– Monet asiakkaat heittävät vaatteita roskakoriin, koska ne ovat syttyviä. Vaatteet pakataan pussiin ja heitetään sinne.
Asema-alueella sulvalainen Lucas Esselström heittelee roskat eri kontteihin. Hän ei myöskään tiennyt uudesta mahdollisuudesta tuoda kierrätysasemille käyttökelvottomia tekstiilejä ja vaatteita.
– Yleensä jätän käytöstä poistetut tekstiilit Punaiselle Ristille. Mutta nyt kun tiedän tästä mahdollisuudesta, niin tuon varmasti myös tänne.
On monia asioita, joita ei kannata heittää käytöstä poistettujen tekstiilien mukana. Timo Lehtola luettelee:
– Emme kerää rikkinäisiä tekstiilejä, emmekä sadetakkeja, vöitä, alusvaatteita, sukkia, kenkiä tai vastaavaa.
Entä esimerkiksi urheiluvaatteista löytyvät tekniset tekstiilit?
– Otamme ne vastaan, mutta niitä ei valitettavasti voi kierrättää uutena kuituna. Jos ne ovat hyvässä kunnossa, ne voidaan käyttää uudelleen, muuten ne menevät palavaan jätteeseen.
Määrät kasvavat viikko viikolta
Vielä on siis matkaa siihen, että kaikki on niin kuin pitää. Luvut osoittavat, että asiat ovat menossa oikeaan suuntaan. Timo Lehtola esittelee tämänhetkiset luvut:
– Keräämme nykyään kolme-neljä kertaa enemmän tekstiilejä kuin aloitimme lokakuussa. Ihmisten tietoisuus keräämisestä on kasvanut. Se alkoi kasvaa tammikuussa, kun tiedotusvälineet uutisoivat uudesta jätelaista. Ja viime kuussa saimme tähän mennessä suurimman määrän, noin 3000 kiloa.
– Hieman yli puolet voimme käyttää uudelleen uutena kuituna.
Sulvan kierrätysasemalla jätetekstiilejä vastaanotetaan noin 100–150 kiloa kuukaudessa. Määrä kasvaa viikko viikolta, kuukausi kuukaudelta.
– Mutta se ei riitä, Tommi Talvitie sanoo. Meidän on lajiteltava enemmän. Ja lisää tulee varmasti.
Timo Lehtola on samaa mieltä.
– Teemme näin, koska se on lain mukaista, mutta säästämme myös luontoa, kun kierrätämme näitä materiaaleja.
Artikkeli on käännös Yle Österbottenin toimittaja Peter Lüttgen kirjoittamasta artikkelista: Nu vaknar österbottningarna – mängden avlagda textilier ökar kraftigt på återvinningsstationerna