Ruokavirasto laajensi eilen tiistaina lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä neljään uuteen maakuntaan. Tällä hetkellä Suomessa tartuntavyöhykkeitä ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat.
Esimerkiksi Haminasta on löydetty yksittäisiä kuolleita lintuja. Asiasta kertoi ensin Kymen Sanomat.
Haminan kaupungin terveystarkastaja Katja Lehtonen sanoo, että koska on löydetty vain yksittäisiä kuolleita lintuja, niitä ei ole lähetetty Ruokavirastoon tutkittavaksi.
Haminassa toistaiseksi ei ole tullut tietoon useamman linnun joukkokuolemaa, sen tähden ei näytteitä ole lähetetty tutkittavaksi.
Ruokaviraston mukaan yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole iso petolintu. Kyse on joukkokuolemasta, mikäli samalta alueelta löytyy kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.
Kymenlaakso ei kuulu lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeeseen.
Normaali hygienia riittää
Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu sanoo, että tartuntavyöhykkeet on perustettu siipikarjatilojen suojaamiseksi lintuinfluenssalta. Hän ei pidä todennäköisenä että tartuntavyöhykealuetta aluetta pitäisi laajentaa, mutta tilannetta seurataan.
Kiviruusun mukaan kaupallisilla siipikarjatiloilla tautisuojauskäytännöt ovat arkipäivää. Tartuntavyöhykkeet ovat myös muistutus harrastesiipikarjatiloille lintujen suojaamiseksi.
Kiviruusu kertoo, että Ruokavirasto suosittelee lintujen suojaamista koko maassa.
Ihmisten suojaamiseksi lintuinfluenssalta riittää normaalit hygieniakäytännöt.
– Kädet pitää pestä, mikäli kädet likaantuvat lintujen ulosteeseen.
Hän sanoo, että toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että influenssa tarttuisi herkemmin ihmisiin.
– Sellaista muuntumista ei ole todettu tässä viruksessa.
Tilannetta seurataan ja viruksia tutkitaan tarkasti.
Kivirusuun mukaan pahin skeenaario olisi, että virus muuttuisi helpommin ihmisiin tarttuvaksi. Tätä pystytään estämään toteamalla nopeasti ihmisten pitämissä eläimissä todetut lintuinfluenssatartunnat nopeasti.
On tapauksia, joissa lintuinfluenssa on tarttunut helpommin joihinkin nisäkkäisiin. Pohjanmaan maakunnissa on havaittu tartuntoja turkiseläimissä.
Kiviruusu uskoo, että lintuinfluenssa otetaan Suomessa tarpeeksi vakavasti. Hän kertoo, että lintuinfluenssatilanne on Suomessa ollut vuoden 2021 alusta ollut aiempaa vakavampi ja tautitapauksia on todettu paljon.
– Tilanne on poikkeuksellinen vakava tänä vuonna, koska lokeissa todettu joukkokuolemia. Uskon, että se on herättänyt lintujen omistajat suojaamaan lintunsa huolella.
Kuolleisiin lintuihin ei saa paljain käsin koskea. Jos havaitsee kuollen linnun omalla maalla, sen voi haudata maahan lapiolla. Kaupunkialueella yksittäisen kuollen linnun voi laittaa muovipussiin lintuun siihen paljain käsin koskematta ja laittaa se sekajätteeseen.
Kiviruusun mukaan on tärkeää, että ihmiset ilmoittavat nopeasti eläinlääkärille epäilyistä, että omilla linnuilla olisi lintuinfluenssa. Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista pitää ilmoittaa eläinlääkärille.
