Kuluneen kesän aikana Suomessa on puhuttu paljon rasismista, kun kesäkuussa valitun uuden hallituksen riveistä on ilmennyt viittauksia äärioikeistoon ja rasistisia kommentteja.
Yle julkaisi myös Taloustutkimuksen tekemän selvityksen, johon vastanneista 48 prosenttia arvioi, että Suomessa ei suhtauduta rasismiin tarpeeksi vakavasti. 43 prosenttia vastasi, että rasismiin suhtaudutaan jo riittävällä vakavuudella.
Rasismia siis on ja sen olemassaolo ymmärretään, mutta siihen suhtautuminen vaihtelee. Miten itse voit toimia arjessa rasismin vastaisesti, eli antirasistisesti? Lue tästä kolmen kohdan tiivistys.
Juttua varten on haastateltu yhdenvertaisuuskouluttaja Javiera Marchant Aedoa sekä projektipäällikkö Mona Eidia Terveyden ja Hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Lisäksi lähteinä on käytetty myös yhdenvertaisuusvaltuutetun sivuja ja oikeusministeriön antirasistista materiaalia, jotka tuotettiin Olen antirasisti -kampanjan aikana vuosina 2020–2022.
Aktiivinen syrjintä vs. piilevät ennakkoluulot
Tahallinen rasismi on aktiivista toisten ihmisryhmien syrjimistä, kuten vihapuhetta ja rasististen loukkausten käyttöä. Tahatonta rasismia on esimerkiksi henkilön kansallisuuden olettaminen hänen nimensä perusteella.
Julkisissa liikennevälineissä huutelu ja väkivalta ovat tahallista syrjintää, jotka ovat helpoimmin tunnistettavissa rasismiksi.
Rasismi voi olla myös tahatonta. Tahattoman rasismin taustalla on tiedostamattomia ennakkoluuloja tai asenteita. Henkilö saattaa tarkoittaa hyvää, mutta teoillaan ylläpitää ihmisryhmiin liittyviä stereotypioita.
Tällaisia tekoja kutsutaan mikroaggressioiksi. Sellaista on esimerkiksi olettaa henkilöstä ulkonäön perusteella, että hän ei ole syntynyt Suomessa, tai puhua automaattisesti englantia ihmisille, jotka eivät ole vaaleaihoisia.
Puuttuminen on ensimmäinen askel
Puutu rasistiseen käytökseen heti, kun kohtaat sitä. Ei kannata jäädä miettimään, mikä olisi paras tapa huomauttaa rasismista. Tärkeintä on tehdä selväksi, ettet hyväksy rasistista käytöstä.
Rasististen tekojen hiljainen hyväksyntä ylläpitää rasistisia asenteita. Jos kukaan ei puutu siihen, että henkilöä syrjitään, hän jää kokemuksensa kanssa yksin.
Rasismin vastustaminen vaatii aktiivista toimintaa. On tutkittu, että suomalaisperäisellä nimellä pärjää paremmin työnhakuprosessissa. Tämä tarkoittaa, että rekrytointiprosesseissa syrjitään niitä hakijoita, joita he työnantajat pitävät nimen perusteella ulkomaalaistaustaisina.
Jotta asiaan tulisi muutos, työnantajien on aktiivisesti kyseenalaistettava sekä omat että kollegoidensa päätökset.
On tärkeämpää tehdä jotain, kun olla täydellinen. Jos rasismia kohtaa vaikkapa julkisessa tilassa, sekin riittää, että sanoo rasistiselle henkilölle, ettei tämän käytös ole asiallista. Jos et uskalla sanoa vastaan esihenkilösi rasistisiin kommentteihin, voit ilmoittaa siitä jälkikäteen työsuojeluvaltuutetulle.
Puutu rasismiin silloinkin, kun sen kohteeksi joutuva henkilö tai ihmisryhmä ei ole paikalla. Kaverisi rasistinen vitsi kotibileissä ylläpitää stereotypioita ja piileviä ennakkoluuloja toisia ihmisryhmiä kohtaan.
Pidä tavoitteesi realistisina
Älä odota saavasi rasistisesti käyttäytyvää henkilöä muuttamaan mielipiteitään yhdeltä istumalta. Tärkeintä on tukea syrjinnän kohteeksi joutunutta ja osoittaa läsnäolijoille, että rasismi ei ole hyväksyttävää.
Ennakkoluuloista ulos oppiminen vie aikaa. Rasistisen vitsin kertonut kaveri saattaa mennä puolustuskannalle, kun hänelle huomauttaa asiasta. Tämä ei tarkoita, etteikö hän voisi oppia tilanteesta.
On epätodennäköistä, että bussissa rasistisia solvauksia huuteleva alkaa heti katua tekoaan ja pyytää kyyneleet valuen anteeksi. Ensisijaista onkin osoittaa rasismin kohteeksi joutuneelle, ettei hän ole yksin.
Myös omien asenteiden kanssa pitää tehdä töitä. Jos huomaa itse, että toimii tai ajattelee jossain tilanteessa stereotyyppisesti, se kannattaa tunnustaa itselleen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 28.7. kello 23:een saakka.
Katso myös: