Oulussa parhaillaan käynnissä olevan Qstockin festarialueella Kooma-lavan takana on pieni valkoinen koppi, jossa päivystää häirintäyhteyshenkilö Tellervo Kraft.
Häntä festarikävijä, työntekijä tai esiintyjä voi lähestyä, jos kokee syrjintää, häirintää, ahdistelua tai epäasiallista käytöstä Qstockissa.
– Tämä palvelu on ikään kuin henkistä ensiapua matalalla kynnyksellä ja sen on tarkoitus olla lyhytkestoista. Yleensä käymme yhdessä uhrin kanssa läpi, mitä on tapahtunut ja etenemme keskustelussa hänen tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti, Kraft kertoo.
Koppi on varsinaisesta juhla-alueesta erillään aitojen takana. Miksi se on siellä?
– Aluesuunnittelussa otetaan huomioon, että häirintää kokeneen yksityisyys pitää suojata. On hyvä olla rauhallinen ympäristö, jossa voi kuunnella ja keskustella rauhassa.
Kaikki ilmoitukset eivät liity seksuaaliseen häirintään
Qstock viettää tänä kesänä 20-vuotisjuhlaa. Tänä vuonna sillä on ensimmäistä kertaa virallinen häirintäyhteyshenkilö.
Festivaalijohtaja Mikko Forstén kertoo, että aiempina vuosina alueella on ollut festivaalipoliisi, johon on voinut olla yhteydessä myös häirintätapauksissa.
Nyt festivaaleille haluttiin virallinen häirintäyhteyshenkilö, koska Forsténin mukaan se on tätä päivää ja polttava puheenaihe.
Se pitää paikkansa. Viime vuosina festareilla tapahtuvaan häirintään on alettu puuttua aiempaa herkemmin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kraftin kaltaisia häirintäyhteyshenkilöitä on monilla kotimaisilla festivaaleilla, kuten Ilosaarirockissa, Ruisrockissa ja Provinssissa.
Kraft muistuttaa, että aina ilmoitukset ja yhteydenotot eivät suinkaan liity seksuaaliseen häirintään, vaan kyse voi olla muunlaisestakin tilanteesta.
– Nyt on ollut todella erilaisia tapauksia laidasta laitaan. On esimerkiksi ollut tapauksia, jossa porukalla on huudeltu lähellä olevalle hänen ulkonäöstään. Lisäksi on tullut yhteydenottoja tapauksista, jossa tapellaan lavan edustalla olevista paikoista. Se ei ole välttämättä fyysistä, mutta sellaista ahdistavaa käytöstä, jolla yritetään saada paikka itselleen. Tämä on tullut itselleni uutena juttuna.
”On älyttömän hyvä juttu”
Helsingistä kotikaupunkiinsa Ouluun festareille tullut Sointu Stenroos on tyytyväinen, että Qstockissakin on häirintäyhteyshenkilö.
– On älyttömän hyvä juttu, koska oon törmännyt monesti tilanteisiin, joissa on pyydetty järkkäreitä paikalle. Tilanteet eivät ole ratkenneet aina siten kuin olisi toivonut.
Stenroosin kokemuksen mukaan festareilla tapahtuu jonkin verran häirintää. Kynnys hakea järjestyksenvalvoja paikalle voi olla monelle suuri. Jos sitä ei kuitenkaan tee, saattaa itselle jäädä Stenroosin mielestä huono fiilis.
Myös oululainen Noora Juurikka pitää häirintäyhteyshenkilöä tarpeellisena. Juurikka nostaa esille moshpitit, joissa ihmiset juoksevat yleisömeren seassa ympyrää ja törmäilevät toisiinsa ja muuhun yleisöön. Juurikan mielestä erilaiset häirinnän muodot ovat festareilla jopa aika näkyviä. Itseensä kohdistuvaan häirintään hän on varautunut.
– Olen valmistautunut sanallisesti. Oon aika valmis käyttämään kortin ”minulla on poikaystävä”. Se on aika yleinen, mitä meidän kaveriporukassa käytetään.
Suomen musiikkitapahtumien etujärjestö selvitti festivaaleilla tapahtuvaa häirintää kyselytutkimuksessaan ensimmäisen kerran viime vuonna. Vastausten perusteella kolmannes festarikävijöistä on kokenut jonkinlaista epäasiallista käytöstä festivaaleilla.
Kraftin mukaan yhteydenottoja häirintäyhteyshenkilöön tulee eri tapahtumissa eri tavoin ja erilaisia määriä.
– Nyt kun palvelu on tänä vuonna tullut jo tutummaksi, niin yhteyttä osataan ottaa paremmin.
Tärkeää onkin, että häirintäyhteyshenkilöstä viestitään näkyvästi sekä kävijöille että työntekijöille.
– Näkyvyys lisää käytettävyyttä ja on samalla myös ennaltaehkäisevää toimintaa, sillä se saattaa muistuttaa myös mahdollisia tekijöitä siitä, ettei kyseisessä tapahtumassa hyväksytä minkäänlaista epäasiallisuutta, syrjintää, häirintää tai ahdistelua.
Miten toimit tilanteissa, joissa olet kohdannut häirintää? Voit keskustella aiheesta 29. heinäkuuta klo 23 saakka.