Tanskan hallitus pohtii parhaillaan, miten saisi estettyä maassa tapahtuvat Koraanin polttamiset, joita varsinkin äärioikeistolaiset ovat viime päivinä tehneet provosoidakseen muslimien vastareaktioita.
Ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen sanoi maanantaiaamuna hallituksen kokoukseen mennessään, että järjestyslakien avulla voisi mahdollisesti kieltää Koraanin polttamisen ainakin ulkomaisten lähetystöjen edessä.
Kokouksen jälkeen Rasmussen oli turhautunut, sillä lähetystöjen edustoja koskeva alueellinen säädös tuskin riittäisi rauhoittamaan tilannetta, koska kirjan voi polttaa missä tahansa ja julkistaa teon internetissä.
– Tämä ei muutu sillä, että Koraanin polttaminen ulkomaisen lähetystön edessä kielletään, mutta sallittaisiin sama asia [Kööpenhaminan] Raatihuoneentorilla ja sen livestriimaus, hän totesi Tanskan TV2:n haastattelussa.
Rasmussenin mukaan käsillä on kriisi, joka ei ole hallinnassa. Islamilaisten maiden ryhmittymä OIC on koolla pohtimassa vastatoimia Tanskalle.
Tanska halunnut sallia Koraanin polton
Koraanin polttamisen kieltäminen olisi erityisesti Tanskalle poliittisesti hyvin vaikeaa, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
Tanskassa, kuten monissa muissakin maissa, on ollut voimassa jumalanpilkan kieltävä laki.
– Muutama vuosi sitten Tanskassa levisi video, jossa poltettiin Koraani. Se nostatti esiin kysymyksen, tuleeko tätä säädöstä vielä soveltaa, Nuotio kertoo.
Vuonna 2017 jumalanpilkkalaki poistettiin Tanskan lainsäädännöstä.
– Tanskassa haluttiin painottaa hyvin laajaa ilmaisunvapautta. Tuohon aikaan ei myöskään voitu ennakoida, että Koraanin poltosta tulisi näin laaja ilmiö kuin nyt on nähty.
Uskontokäsitykset muuttuneet
Jumalanpilkkaa koskeva lainsäädäntö juontaa juurensa satojen vuosien takaa. Myös Ruotsi-Suomessa kriminalisointi oli vuoden 1734 laissa, ja se oli tunnettu sitäkin ennen, Nuotio muistelee.
– Alun perin jumalanpilkka on kielletty siksi, että pelättiin itse Jumalan kostavan pilkan koko yhteisölle. Sittemmin uskonnolliset käsitykset ovat muuttuneet ja monessa maassa jumalanpilkkasäädökset on kumottu.
Suomessa jumalanpilkkasäädös muutettiin vuonna 1998 säädökseksi, joka kieltää uskonrauhan rikkomisen. Se kieltää kirkon tai uskonnollisten yhdyskuntien pyhinä pitämien asioiden herjaamisen ja häpäisemisen. Tällä perusteella esimerkiksi Koraanin polttaminen on Suomessa kielletty.
Professori Nuotio sanoo kritisoineensa Suomen uskonrauhan rikkomista koskevaa lainkohtaa, sillä se kaventaa sananvapautta jo vanhentuneella perusteella. Nyt laki on osoittautunut ulkopoliittisessa mielessä hyödylliseksi tavalla, jota lainsäätäjä ei osannut odottaa.
Tanskassa on uudessa tilanteessa löydettävä tapa, jolla samaan aikaan pidetään kiinni ilmaisunvapaudesta, mutta samalla olisi kyettävä vakuuttamaan islamilaiset maat siitä, ettei uskonnollista vakaumusta loukata.
Lisää aiheesta:
Radio Suomen Päivässä käsiteltiin maanantaiaamuna islamilaisten maiden reaktiota Tanskassa tapahtuviin Koraanin polttamisiin.
Ruotsin yleisradio SVT kertoo, miten Ruotsin laki suhtautuu koraaninpolttoon.