Venäläisen palkka-armeija Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin toivotti viime viikkoisen vallankaappauksen Nigerissä tervetulleeksi.
Hän sanoi joukkojensa olevan valmiita ”palauttamaan järjestyksen maahan”. Rahaa vastaan tietenkin. Wagnerin joukkoja on Ukrainan ja Syyrian lisäksi ollut myös Afrikassa.
Nigerin presidentin Mohamed Bazoumin henkivartioston päällikkönä toiminut kenraali Abdourahamane Tchiani ilmoittautui perjantaina tv-puheessa maan uudeksi johtajaksi.
Yhdysvallat ja Euroopan Unioni ovat tuominneet vallankaappauksen. Etenkin Yhdysvalloille Niger on ollut yksi harvoista riittävän vakaista Afrikan maista, joiden kanssa taistella islamistisia äärijärjestöjä vastaan.
Vallankaappauksen vuoksi länsivalloille ja etenkin Yhdysvalloille on tiedossa lisää huolia, tällä kertaa Afrikan suunnalla. Ne voivat heijastua ainakin välillisesti ympäri maailmaa, myös Suomeen.
Aiemmin Yhdysvaltain ulkoministeriössä työskennellyt turvallisuusanalyytikko Aneliese Bernard listasi seitsemän syytä, miksi vallankaappaus hermostuttaa Yhdysvaltoja ja Eurooppaa.
1. Valtataistelu
Suurvallat kamppailevat vallasta myös Afrikassa ja tässä tapauksessa etenkin siitä, kuinka paljon venäläiset saavat jalansijaa maanosassa.
– Yhdysvallat ei voi olla siellä, jos siellä on Venäjä. Tämä on käsittääkseni iso ongelma Yhdysvalloille, sanoo turvallisuusanalyytikko Bernard.
Monissa haastatteluissa nigeriläiset itse sanovat, että he haluavat lopullisesti eroon kolonialistisista siteistään Ranskaan ja sitä myötä koko läntiseen maailmaan.
2. Venäjän osuus
Nigerissä mielenosoituksissa on nähty Venäjän lippuja jo viime syksynä, mikä on herättänyt kysymyksen, onko vallankaappauksen ja Nigerissä esiintyvän länsivastaisuuden takana Venäjä.
– Tästä ei ole todisteita, mutta länsivastaisuus on erityisen voimakasta pääkaupungissa Niameyssä, Bernard kommentoi Venäjän roolia.
3. Länsimaiden operointi Afrikassa
Vallankaappaus on iso ongelma Yhdysvalloille ja sen liittolaisille myös siksi, että Yhdysvallat on investoinut Nigeriin jo pitkään. Yhdysvaltain ulkoministerin mukaan pelkästään taloudellinen tuki on ollut satoja miljoonia dollareita. Nigeristä on käytetty jopa sanaa liittolainen.
Vallankaappauksen myötä Yhdysvaltain panostus meni kertaheitolla kankkulan kaivoon, koska EU ja Yhdysvallat eivät hyväksy vallan kaapannutta sotilasjunttaa maan johtajaksi. Juntta kumosi perustulain ja toimi muutoinkin demokratian vastaisesti.
– Yhdysvallat on muun muassa rakentanut lentotukikohdan Agadeziin. Sen tavoitteena oli palvella Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tarpeita Afrikassa. Yhdysvallat laittoi siihen rahaa käsittääkseni enemmän kuin missään muussa vastaavassa paikassa koko maailmassa. Nyt se on nigeriläisten hallussa. Tämä vaikeuttaa länsivaltojen toimintaa maanosassa merkittävästi, arvioi turvallisuusasiantuntija Bernard.
Yhdysvaltain murheet alueella eivät lopu vielä tähänkään.
4. Wagnerin asema
Afrikassa, Syyriassa ja Ukrainassa mellastanut palkka-armeija Wagner saattaa vahvistua Nigerissä, jos se saa toimeksiannon esimerkiksi Nigerin vallankaappauksen suorittaneelta johdolta – tai alueen muilta mailta. Wagnerin joukkoja on ollut muun muassa Malin asevoimien tukena.
– Wagner ja Malin armeija ovat puhuneet puhdistusoperaatioista, joka tarkoittaa näennäisesti terrorismin vastaista toimintaa. On lukuisia esimerkkejä, missä asevoimat yhdessä Wagnerin kanssa ovat todellisuudessa syyllistyneet ihmisoikeuksien rikkomisiin.
5. Jihadistit
Bernardin mukaan Malin armeijan ja Wagnerin yhteistyö on johtanut siihen, että jihadistiset järjestöt ovat käyttäneet tilaisuuden hyväkseen hankkimalla puolelleen paikallisia yhteisöjä sen sijaan, että nämä kääntyisivät viranomaisten ja paikallisen hallinnon puoleen.
6. Uraani ja öljy
Niger on seitsemänneksi suurin uraanintuottaja maailmassa. Nigeriläisen uraanin päätyminen epäystävällisten valtioiden ydinaseisiin on myös yksi suurista huolenaiheista.
Maassa on myös suuret öljyvarannot. Nigeristä on Bernardin mukaan ollut tulossa alueen suurin öljynviejä.
– Suurimmasta kansallisesta öljy-yhtiöstä, NNPC:stä vajaat puolet omistaa kiinalainen öljy-yhtiö.
Kiinalaiset hyötyvät siis tilanteesta myös, jos muut maat poistuvat sen apajilta.
7. Yksi sota lisää?
Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas on asettanut pakotteita Nigerille. Ecowas on ilmoittanut myös tarvittaessa palauttavansa syrjäytetyn presidentin valtaan voimakeinoin. Ecowas on antanut sotilasjuntalle viikon aikaa palauttaa valta presidentille.
Sotilasjuntta on pidättänyt useita syrjäytetyn hallinnon ministereitä.
Talousyhteisön antamasta varoituksesta huolimatta Nigerin naapurimaat Burkina Faso, Mali ja Guinea ovat ilmoittaneet tukevansa sotilasjunttaa. Tarvittaessa aseellisesti.
Länsimaat ovat alkaneet evakuoida kansalaisiaan Nigeristä.
Vaikka Nigeriä on luonnehdittu Yhdysvaltain vakaaksi liittolaiseksi Afrikassa, Nigerissä on ollut neljä vallankaappausta vuoden 1960 itsenäistymisen jälkeen.
Lähteet: AFP, Reuters