Poliittisesti sitoutumaton Mika Aaltola yrittää kääntää edukseen sen, että häneltä puuttuu poliittinen kokemus.
54-vuotias Aaltola ei ole toiminut kansanedustajana eikä ministerinä. Hänellä ei ole mitään käytännön kokemusta ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta tai hoitamisesta.
Aaltolan poliittinen kokemattomuus ei ole estänyt hänen rakettimaista nousuaan mahdollisten presidenttiehdokkaiden suosiota mitanneissa kyselyissä.
Aaltola ponkaisi presidenttikyselyjen kärjen tuntumaan keväällä 2022. Taloustutkimuksen Ilta-Sanomille tekemässä kyselyssä Aaltola oli ykkönen lokakuussa 2022. Ylen presidenttikyselyssä toukokuussa 2023 Aaltola sijoittui Pekka Haaviston (vihr.) ja Olli Rehnin (kesk.) jälkeen kolmanneksi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 loi tiedotusvälineissä kysyntää sodan erilaisia vaikutuksia arvioiville asiantuntijoille.
Miksi kaikista tv-ruudun puhuvista päistä juuri Mika Aaltola nousi presidenttikyselyjen kärkisijoille?
”Muista Mika olla rohkea ja luja!”
Mika Petteri Aaltola syntyi 2. toukokuuta 1969 Petäjävedellä Keski-Suomessa. Hänen vanhempansa toimivat opettajina ja isä, Juhani Aaltola, myöhemmin kasvatustieteen professorina Jyväskylän yliopiston alaisessa Chydenius-instituutissa.
Mika Aaltolan äiti, Sinikka Aaltola, on muistellut Petäjävesi-lehdessä, että kun lapset olivat pieniä, kotona ei puhuttu juurikaan käytännön asioista. Perheen ja vieraiden kanssa käytiin paljon keskusteluja filosofiasta ja ajankohtaisista aiheista. Lapsetkin saivat osallistua keskusteluihin.
Mika Aaltola arvioi Kotiliesi-lehden haastattelussa toukokuussa 2023 olevansa ”vähän niin kuin äidin ja siskojen kasvattama lapsi”. Suhde muistisairaan isän omaishoitajana toimivaan äitiin on edelleen tärkeä.
– Hän laittaa myös kerran viikossa viestin: ”Muista Mika olla rohkea ja luja!”
USA:n republikaanien kampanjassa
Mika Aaltola vietti oman maailmankuvansa kannalta tärkeät lukiovuotensa 1980-luvun lopulla Yhdysvalloissa, New Yorkissa.
Yhdysvaltain politiikassa 1980-luku oli Ronald Reaganin ja George H. W. Bushin republikaanien valta-aikaa.
Helsingin Sanominen laajassa henkilökuva-artikkelissa Mika Aaltola kertoi toimineensa 1990-luvun alussa vapaaehtoisena vaalityöntekijänä Bushin presidentinvaalikampanjassa. Vanhemman Bushin yritys jatkokaudelle kariutui marraskuussa 1992, kun hän hävisi demokraattien Bill Clintonille.
Kansainvälisessä politiikassa 1990-luvun alku oli mullistusten aikaa.
Persianlahden sodassa vuosina 1990–1991 Yhdysvaltain johtama YK:n liittouma pakotti Irakin johtajan Saddam Husseinin perääntymään Kuwaitin miehityksestä ja Neuvostoliitto hajosi lopullisesti elokuun 1991 vallankaappausyrityksen kukistuttua.
Väitöskirja hullun lehmän taudista
Parikymppinen Aaltola sai Yhdysvaltain-vuosistaan herätyksen kansainvälisen politiikan tutkimiseen. Hän väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1999.
Aaltolan väitöskirja käsitteli vaarallisten tartuntatautien ja kansainvälisen politiikan suhdetta ja erityisesti sitä, miten hullun lehmän taudista (BSE) tuli osa kansainvälistä politiikkaa maaliskuussa 1996.
1990-luku oli muutosten aikaa myös Suomen politiikassa. EU-jäsenyyden toteutuminen vuonna 1995 merkitsi ulko- ja turvallisuuspoliittista valintaa lännen suuntaan.
Poliittinen eliitti ja suomettumisen taakka
Aaltola on puhunut suomettuneisuuden ajoista, millä hän on viitannut Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan erityisesti ennen EU-jäsenyyden aikaa.
– Olen sanonut, että voin harkita omaa ehdokkuuttani siinä tapauksessa, jos tarjolla on muuten vain suomettuneisuuden häntää edustavia ehdokkaita, Aaltola sanoi marraskuussa 2022 Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kesäkuun lopulla Aaltola arvioi STT:lle, ettei vielä ole ehdokkaaksi ilmoittautunut sellaisia ihmisiä, joita hän itse äänestäisi. Aaltolan mielestä olisi hyvä, että vaaleissa olisi uuden aikakauden ehdokkaita.
– Se vanha kokemus ei välttämättä toimi tässä ajassa, Aaltola huomautti tuolloin.
Poliittisen eliitin kulmakarvoja nostatti Aaltolan kolumni Ilta-Sanomissa elokuussa 2022. Aaltola moitti ankarasti puoluepolitisoitumista ja puolue-etuoikeutta virkoihin.
Tutkijan Turkin-matka päättäjien varpaille
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtajana Aaltola on joutunut luovimaan poliitikkojen keskellä.
Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan alainen, riippumaton tutkimuslaitos, jonka toimintaa valvovat ja ohjaavat eduskunnan nimittämä hallitus ja neuvottelukunta. Molemmissa elimissä on sekä kansanedustajia että muita jäseniä.
Aaltolan Turkin-matka helmikuussa 2023 aiheutti kotimaista jälkipyykkiä, kun tutkijan väitettiin astuneen poliittisten päättäjien tontille. Aaltola neuvoi Turkin-matkansa kokemusten pohjalta, että Suomen pitäisi viestittää kykyään erottaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset toisistaan.
Aaltola joutui antamaan Turkin-matkastaan selvityksen UPIn neuvottelukunnalle.
– On oltava tarkkana, että viesti on selkeä, että tutkijat tekevät tutkijan työtä ja neuvottelevat poliitikot omaa työtänsä, ulkoministeri Haavisto arvioi tapahtumia.
Mediajulkisuus on laajentunut henkilöön
Kansainvälisen politiikan asiantuntijan rooliin liittynyt mediajulkisuus ja sitä seurannut presidenttikyselyjen suosio ovat herättäneet laajempaakin kiinnostusta Aaltolan henkilöön.
Esimerkiksi Ylen ja Erätauko-säätiön yhteiseen hankkeeseen liittyvässä Menikö tunteisiin -ohjelmassa Mika Aaltola kertoi toukokuussa 2022 arkensa mullistuneen kolme viikkoa aiemmin, kun hänen esikoisensa oli syntynyt.
Yli viisikymppisenä isäksi tullut Aaltola kuvaili, että lapsi täytti elämän toivolla.
– Kun hänen silmiinsä katsoo, niistä katsoo ikuisuus ja tulevaisuus. Siinä näkee toivon sarastuksen, Aaltola avasi tunteitaan.
Voit keskustella aiheesta 4.8. kello 23:een saakka.