Perussuomalaisten tuleva presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps.) pitää väkinäisenä sitä, että puolueita selkeästi edustavat henkilöt yrittävät häivyttää puoluekytköstään perustamalla keinotekoisia kansanliikkeitä oman ehdokkuutensa taakse.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pyrkivät presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Valitsijayhdistyksen kautta pyritään laajentamaan kannattajakuntaa oman puolueen ulkopuolelle
– Uskon, että se on äänestäjien aliarvioimista enkä usko, että siitä on näille ehdokkaille mitään hyötyä, Jussi Halla-aho sanoo.
Eduskunnan puhemies Halla-aho on asettumassa puolueensa ehdokkaaksi. Ehdokkuus vahvistetaan perussuomalaisten puoluekokouksessa 12.–13.8.
Olli Rehn ja Pekka Haavisto keräävät kannattajakortteja valitsijayhdistyksen perustamista varten. Ehdokkuutta varten ehdokkaan tukijoukkojen on kerättävä 20 000 kannattajakorttia.
– Minä haluan olla koko kansan presidentti ja tehdä kampanjaa hyvin avoimelta pohjalta. Haluan kutsua kaikkia suomalaisia tähän kampanjaan, joka rakentaa vahvempaa, eteenpäin katsovaa, uudistuvaa Suomea, Olli Rehn sanoo.
Pekka Haaviston mukaan presidentinvaali ja presidentin tehtävä eivät ole puoluepoliittisia.
– Jo nyt on osoittauttautunut, että tähän kampanjatyöhön on ilmoittautunut satoja sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole vihreässä politiikassa tai missään puoluepolitiikassa mukana. Presidentinvaalit tarjoavat monenlaisille ihmisille mahdollisuuden tulla mukaan.
Miten Jussi Halla-aho sitten aikoo puhutella muita kuin oman puolueensa kannattajia?
– Yleisesti hyvä ohje ihmisille on se, että kannattaa olla oma itsensä, kun kaikki muut roolit on jo varattu. Tätä oppia aion noudattaa itsekin.
Haavisto mielipidemittausten kärjessä
Presidentinvaaleihin halukkuutensa ilmoittaneista henkilöistä mielipidemittausten kärjessä keikkuvat juuri Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Jussi Halla-aho. Haavisto on selkeässä johdossa.
Yle kysyi kaikilta kolmelta, miksi juuri kutakin ehdokasta kannattaisi äänestää.
– Rakastan tätä maata. Koen, että minulla on vankka kokemus johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa vakaalla kädellä, Olli Rehn perustelee.
– Presidentillä on oltava laaja-alaista ymmärrystä siitä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä, jossa elämme. Hänellä ei pidä olla taipumusta sinisilmäisyyteen ja naiiviuteen. Uskon, että minulla on tässä kysymyksessä verrattain hyviä näyttöjä, Jussi Halla-aho sanoo.
– Näissä presidentinvaaleissa tietysti ulkopoliittiset kysymykset ovat aivan A ja O. Oma taustani on pitkään ulkopolitiikkaa tehneenä ja ulkoministerinä toimineena sellainen, että siitä taustasta voi tarjota myös jotain presidentin tehtäviin, Pekka Haavisto sanoo.
SDP ja kokoomus vielä ilman ehdokasta
Presidentinvaalien virallinen kampanja-aika alkoi perjantaina 28.7. Suurista puolueista SDP ja kokoomus ovat kuitenkin vielä vailla presidenttiehdokasta.
Todennäköisimmäksi SDP:n presidenttiehdokkaaksi on arvailtu EU-komissaari Jutta Urpilaista. Entinen pääministeri Sanna Marin on ilmoittanut, ettei lähde kisaan. Kokoomuksen osalta odotetaan, haluaako Alexander Stubb ehdokkaaksi. Mahdollisena nimenä on väläytelty myös esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkästä.
Muista eduskuntapuolueista vasemmistoliitto aikoo asettaa oman ehdokkaansa vaaleihin. Kristillisdemokraatit päättävät elokuun lopulla siitä, asettavatko oman ehdokkaan. Samoin RKP tekee tästä päätöksen kesän jälkeen. Liike Nytin ehdokkaana on kansanedustaja Harry Harkimo.
Lisäksi Paavo Väyrynen, Saara Huhtasaari, Jouni Kuitunen ja Jaana Kavonius ovat ilmoittaneet pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana.
Vaalien musta hevonen on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Aaltolan odotetaan ilmoittavan huomenna torstaina, että hän pyrkii ehdokkaaksi. Keskiviikkona on perustettu tukiyhdistys, joka on pyytänyt Mika Aaltolaa presidenttiehdokkaakseen. Aaltola on menestynyt hyvin mielipidemittauksissa.
Suomen presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään tammikuun 28. päivänä 2024.
Keskiviikon A-studiossa TV 1:ssä kello 21.05 käsitellään presidentinvaaleja. Koko ohjelman voit katsoa täältä.