Hyppää sisältöön

EU tarttuu mielenterveyteen miljardiohjelmalla – virkamies: Suomi sai mukaan kansallisesti tärkeät tavoitteet

Suomi on pitänyt vuosien ajan mielenterveysasioita esillä EU-pöydissä. Koronapandemia muutti käsityksiä mielenterveydestä ja vauhditti siihen panostamisen etenemistä unionissa.

Ursula von der Leyen sinisellä taustalla.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli aloitteen alkukesällä. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP
Kosma Rönkä

Mielenterveysongelmat maksavat yhteiskunnalle valtavasti. Euroopan unionin jäsenmaissa niiden hinnaksi arvioidaan jopa 500 miljardia euroa. Asiaan halutaan nyt puuttua.

EU:n komissio julkaisi kesäkuussa aloitteen mielenterveyden vahvistamisesta Euroopassa. Suunnitelman toteutukseen on korvamerkitty yli miljardi euroa.

Kyseessä on tähän asti merkittävin Euroopan tasolla mielenterveyttä edistävä avaus.

– Eurooppalaisessa lähestymistavassa, joka on ensimmäinen laatuaan, mielenterveys rinnastetaan fyysiseen terveyteen. Siinä esitetään, mitä teemme varmistaaksemme, että tuki on kaikkien tarvitsevien saatavilla ja kohtuuhintaista, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi suunnitelman julkistuksen yhteydessä.

Suomi esitti mielenterveysstrategian laatimista jo omalla EU-puheenjohtajakaudellaan vuonna 2019. Tällöin ajatus ei herättänyt intoa EU:ssa.

Mielenterveysasioita edistävän Mieli ry:n strategiajohtaja Meri Larivaaran mukaan koronapandemia muutti suhtautumista mielenterveyteen.

– EU:n päätös valmistella tämä suunnitelma on varmaan osin seurausta pandemian aiheuttamasta käänteestä ymmärrykseen mielenterveydestä, Larivaara sanoo.

Suomi onnistui EU-vaikuttamisessa

Suomessa on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) mukaan väkilukuun suhteutettuna eniten mielenterveyden häiriöitä EU-alueella. Järjestö arvioi vuonna 2018, että tämä maksaa Suomelle 11 miljardia euroa vuosittain.

Tilannetta Suomessa on yritetty parantaa vuonna 2020 julkaistulla mielenterveysstrategialla. Myös tuoreessa hallitusohjelmassa halutaan puuttua mielenterveysongelmiin.

EU-kentillä Suomi onkin ollut mielenterveyden edistämisessä erityisen aloitteellinen.

– Suomea on pidetty itse asiassa vuosia edelläkävijänä siinä, miten mielenterveyspolitiikkaa viedään eteenpäin. Me olemme yrittäneet vuosia nostaa sitä EU-areenoilla esiin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön yksikönjohtaja Taru Koivisto.

Suomea myös kuunnellaan mielenterveysasioissa. Suomen tavoitteet ovat isossa roolissa komission aloitteessa.

Koiviston mukaan suunnitelman valmistelun aikana Suomi loi taustamuistion, johon koottiin Suomelle tärkeät asiat. Muistion tueksi kerättiin toistakymmentä muuta EU-maata, joiden kanssa se viimeisteltiin.

– Muistion sisällöstä suurin osa on hyvin vahvasti mukana EU:n mielenterveysaloitteessa. Eli hyvin vahvasti saimme mukaan, mitä me olemme pitäneet tärkeänä ja mikä on meille tärkeää myös kansallisesti, Koivisto kertoo.

Suomi on esimerkiksi vuosia ajanut mielenterveysnäkökulman ottamista mukaan jokaiseen politiikan osa-alueeseen. Nyt se päätyi komission aloitteen keskeisimmäksi lähtökohdaksi.

STM:n yksikönjohtaja Taru Koivisto
Sosiaali- ja terveysministeriön Taru Koiviston mukaan Suomi olisi toivonut komission aloitteen olevan vielä nykyistäkin kunnianhimoisempi. Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö

Komissio rahoittaa politiikan kehittämistä ja suunnittelee direktiivejä

EU-mielenterveysaloitteelle on korvamerkitty 1,23 miljardia euroa. Sillä summalla rahoitetaan laaja 20 lippulaivatoimenpidettä sisältävä suunnitelma.

EU:lla ei ole pakottavaa toimivaltaa mielenterveysongelmia hoitavissa terveyspalveluissa. Siitä syystä aloite keskittyy EU-lainsäädännön sijaan pitkälti rahoitukseen, hankkeisiin ja neuvoihin.

– Lähtökohtana on ongelmien ehkäisy ja mielenterveyden tukeminen laajemmin kuin vain terveyspalveluilla. Niissä EU:lla on toimivaltaa, Koivisto selittää.

Aloitteen miljardibudjetista yli puolet investoidaan tutkimukseen ja innovaatiohankkeisiin. Iso osa menee myös jäsenvaltioiden tukemiseen. Esimerkiksi kuudella miljoonalla eurolla tuetaan masennusta ja itsemurhia ehkäisevän politiikan luomista.

Komissio listaa kuitenkin aloitteessa muutaman direktiivimuutoksen. Esimerkiksi rikoksen uhrin vähimmäisoikeuksia sääntelevä direktiivi halutaan päivittää siten, että rikoksen uhri saisi psykologista tukea maksutta niin pitkään kuin on tarve.

Komissio suunnittelee lisäksi edistävänsä oikeutta irtautua työstä vapaa-ajalla. EU:n työmarkkinaosapuolet neuvottelevat asiasta parhaillaan. Komissio kertoo, että neuvottelutulos tullaan säätämään jäsenmaita sitovaksi direktiiviksi eli lainsäädäntöohjeeksi.

Meri Larivaara kertoo, että mielenterveysaloite on askel oikeaan suuntaan. Hänen mukaansa jo sillä, että mielenterveydestä puhutaan paljon, on vaikutusta asenneilmapiiriin. Se vahvistaa käsitystä, että mielenterveys on jokaisen arkeen vaikuttava voimavara.

– EU:ssa on moninainen jäsenmaiden joukko. Joissakin maissa ajatellaan useammin mielenterveyden tarkoittavan vain häiriöitä, ja siihen liittyy ehkä hyvinkin voimakas häpeäleima, stigma. Jos syntyy puhetta sekä EU-tasolla, poliittisten päättäjien ja virkamiesten kesken, että jäsenmaissa, niin kyllä silläkin on pitkällä aikavälillä vaikutusta.

Nainen katsoo kameraan.
Mieli ry:n Meri Larivaaran mukaan Suomen suurimpia haasteita on lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen. Samaa tavoitellaan myös komission suunnitelmassa. Kuva: Mikko Koski / Yle

EU-terveysministerit keskustelivat mielenterveydestä

Komission aloite on vasta ensimmäinen askel mielenterveyden edistämisessä Euroopan laajuisesti. Eri instituutiot valmistelevat omia kantojaan tulevista toimista.

EU:n terveysministerit kokoontuivat heinäkuun lopussa epäviralliseen tapaamiseen, jossa käsiteltiin mielenterveyttä. EU-puheenjohtajamaa Espanja on nostanut aiheen yhdeksi terveyspolitiikan kärjekseen.

Suomea edusti kokouksessa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.). Hän kommentoi olevansa tyytyväinen, että mielenterveysasioita painotetaan Espanjan puheenjohtajakaudella.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Espanja tavoittelee EU:n neuvoston muodostavan poliittisen kantansa mielenterveydestä marraskuussa.

Voit keskustella aiheesta 10.8. klo 23 saakka.

MIELI ry:n asiantuntija Jukka Valkonen neuvoo videolla viisi keinoa mielen hyvinvointiin 8 minuuttia -ohjelmassa 7.7.2023.

Suosittelemme