Hallitus on rajoittamassa paperittomien oikeutta välttämättömään terveydenhuoltoon – Helsingissä lakimuutos ei välttämättä vaikuttaisi
Edellinen hallitus määräsi lain paperittomien välttämättömästä terveydenhuollosta. Laki astui voimaan tammikuun alussa. Nyt uusi hallitus aikoo kumota tämän velvoitteen.
Tällaisia vaikutuksia paperittomien välttämättömän terveydenhuollon rajaamisella voisi olla, lääkäri Ville Holmberg arvioi.
Hallitus valmistelee lakiesitystä, joka rajaisi kiireettömän, välttämättömäksi arvioidun terveydenhuollon paperittomilta. Lakimuutos vaikuttaisi erityisesti naisiin ja lapsiin, arvioi paperittomille terveyspalveluja tarjoavan Global Clinicin lääkäri Ville Holmberg.
– Raskaana olevien hyvinvointipalvelut ja lasten mahdollisuus päästä terveyskeskuslääkärille jäisivät pois niillä hyvinvointialueilla, jotka eivät välttämättömiä palveluja tarjoaisi. Ehkä myös pitkäaikaissairaiden mahdollisuus saada lääkitystä vaikka diabetekseen tai astmaan poistuisi, Holmberg sanoo 8-minuuttia ohjelmassa.
Nyt valmistelussa oleva laki poistaisi Marinin hallituksen määräämän velvoitteen tarjota paperittomille välttämätöntä terveydenhuoltoa. Laki tuli voimaan vasta tammikuun alussa.
Suurista hyvinvointialueista esimerkiksi Helsingin kaupunki on tarjonnut paperittomille myös välttämätöntä terveydenhuoltoa vuodesta 2017 alkaen.
– Helsinki jatkaisi todennäköisesti nykysysteemillä. Toivotaan, että Helsinki pysyisi tässä nykyisessä mallissa kiinni, Holmberg sanoo.
Helsingissä on Holmbergin arvion mukaan hoidettu keskimäärin 250 paperitonta vuodessa.
– Kustannukset ovat olleet noin 500 000 euroa vuodessa. Mistään kovin suurista kuluista ei ole kyse. Helsingin kaupungin terveydenhuollossa on hoidettu keskimäärin yksi potilas päivässä.
Vain osa paperittomista on laittomasti maassa, Holmberg muistuttaa.
– Osa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen tai ei ole ehtinyt hakea oleskelulupaa. Tai sitten ovat EU-kansalaiset, lähinnä Romaniasta tulleet, jotka ovat täällä laillisesti turisteina, mutta joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon.
– Hyvin pieni osa paperittomista on sellaisia, joilla on uhka tulla karkotetuksi maasta.
Suurin osa paperittomien vaivoista on Holmbergin mukaan tavanomaisia, kuten ihottumaa, selkäkipuja tai vatsavaivoja.
– Vaikeita tartuntatauteja on esiintynyt hyvin vähän. Torjunnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää huolehtia, että paperittomat saisivat tarvittavat rokotukset, hän sanoo.
– Ei ole merkkejä siitä, että paperittomat tai muut maahanmuuttajat käynnistäisivät laajoja epidemioita Euroopassa. Enemmän heihin ja heidän perheenjäseniinsä kohdistuu riski, että taudit ehtivät pahentua, ennen kuin niihin saadaan hoitoa.