Susijengi valmistautuu parhaillaan elokuun lopussa Japanissa käynnistyviin koripallon MM-kisoihin. Valmistavia otteluita joukkue pelaa neljä. Perjantaina Suomi kohtaa Tampereella Liettuan ja keskiviikkona Espoossa vastaan asettuu Viro. Ennen kisoja edessä ovat vielä vieraspelit Liettuaa ja Latviaa vastaan.
Koripalloliiton toimitusjohtajan Kati Packalénin mukaan Tampereen areenassa tehdään suomalaisen koripallon kaikkien aikojen yleisöennätys, vaikka kyseessä onkin ”vain” turnaukseen valmistava maaottelu. Ennen perjantaita otteluun oli myyty lähes 13 000 lippua ja perjantaina tapahtuman kerrottiin olevan loppuunmyyty.
Koripalloliiton tiedotteen mukaan Susijengin aiempi kaikkien aikojen yleisöennätys on vuodelta 2017, jolloin EM-kotikisojen Suomi–Kreikka-ottelua seurasi Helsingissä 12 327 katsojaa.
Keskiviikolle on vielä tilaa, mutta Susijengi on myynyt Espoon Areenan täyteen aiemminkin.
– Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, parasta markkinointia tekee itsessään Susijengi ja perjantain pelin jälkeen alkaa taas tapahtumaan.
Packalén muistuttaa, että urheiluliittojen tulonlähteet ovat hyvin rajalliset, mikä korostaa Tampereella ja Espoossa pelattavien harjoituspelien merkitystä entisestään. Silti kotipelejä on vain kaksi.
Turnauksiin valmistavat pelit ovat yleensä koti- ja vieraspelien vaihtokauppaa valittujen harjoitusvastustajien kanssa.
– Kalenteri on tehty tietyllä tavalla ja valmennusjohto päättää, mikä on tarvittava määrä harjoitusmatseja, joiden ympärille valmistautuminen suunnitellaan.
Susijengi maksaa kisamatkan omalla brändillään
Koripalloliiton budjetti Japanissa järjestettäviin MM-kisoihin on 350 000 euroa. Kisamatkan lisäksi myös esimerkiksi harjoitusotteluiden matkustuskustannukset kuuluvat tähän budjettiin.
– Kyllähän matkakulut ovat suurin osa maajoukkueen kustannuksista. Nyt varsinkin, kun Japaniin päästiin, siihen tuli omat nostonsa jo ihan kohdemaan takia.
Suurista kuluista huolimatta on äärettömän tärkeää, että kerran saavutettu arvokisastatus pidetään.
Packalénin mukaan Susijengi on onnellisessa tilanteessa, sillä joukkueen vahva brändi ja pitkäaikaiset kumppanuudet tuovat turvaa tulevaisuuden suunnitteluun. Kansainvälinen koripalloliitto Fiba ei nimittäin jaa osallistujamaille rahaa samalla tavalla kuin esimerkiksi Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa. Tänä vuonna puhutaan ensimmäistä kertaa kuitenkin nimellisestä korvauksesta.
– Lähtökohtaisesti maat eivät saa mitään tuloja. Se järjestelmä, mikä jalkapallolla on, puuttuu koripallosta täysin. MM-kisoilla ei tehdä rahaa, jolloin ainoat tulonlähteet ovat valmistavat pelit.
Sama jalkautuu myös pelaajien palkkioihin.
– Liitolla ei ole palkkiomalleja.
Tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä sekä miesten että naisten maajoukkueille maksetaan vain päivärahat.
– Talkoilla tehdään tämäkin homma pelaajien osalta. Se on poikkeuksellista isossa maailmassa, että maailmantähdet saapuvat ja haluavat tulla ilmaiseksi pelaamaan.
Susijengillä on paikka pelaajien sydämissä.
– Tämä on asia, mistä olemme äärettömän ylpeitä, emmekä pidä sitä millään lailla itsestään selvyytenä.
Maajoukkueen vetoapu suomalaiselle koripallolle korvaamatonta
– Susijengi maksaa itse itsensä omalla brändillään – ja vähän ylikin, mikä myös auttaa Koripalloliiton muita tuotteita.
Koripalloliiton tapauksessa puhutaankin kollektiivisesta rahoituksesta.
Kun Susijengi on pinnalla, se näkyy lajin yleisessä suosiossa, mutta myös harrastajamäärissä
– Tämä nähtiin muun muassa Espanjassa pelatuissa MM-kisoissa 2014 ja EM-kotikisoissa 2017. Menestys valuu harrastajapintaan, mistä seurat hyötyvät.
Seurat kuitenkin törmäävät usein haasteisiin olosuhteiden ja resurssien muodossa, kun kasvaneeseen kysyntään yritetään vastata.
Harrastajamäärien lisäksi kyse on myös kotimaisten koripallo-otteluiden yleisöstä.
– Seurojen suuntaan on puhuttu paljon, että ne osaisivat hyödyntää tulevat MM-kisat, ensi vuonna alle 18-vuotiaiden EM-kisat Tampereella sekä vuonna 2025 järjestettävät kotikisat.
Keskeisessä asemassa on liiton ja seurojen välinen yhteistyö. Kotimaisen koripallon kasvussa kaikilla osasilla eli liitolla, seuroilla ja kansallisilla sarjoilla on oma roolinsa. Samalla korostuu myös paikallisten joukkueiden ja pelaajien merkitys yleisölle.
– Lauri Markkanen on iso idoli ja esikuva, mutta hän on aika kaukana. Fanikulttuuri pitäisi saada käännettyä sellaiseksi, että halutaan olla lähempänä esikuvia.
Packalénin mielestä olisikin tärkeää, että nuorille harrastajille ja yleisölle kiinnostavia Suomessa pelaavia pelaajia, käydään katsomassa paikallisesti.
– Mitä lisäarvoa pelitapahtuma tuo fanille ja päästäänkö luomaan tunneside kokemuksen kautta siten, että paikalle halutaan tulla uudestaan?
Susijengin ympärille rakentuneen ilmiön hyödyntämisessä on kyse jatkumosta. Valmiita avaimia liitolla ei ole, mutta Susijengin brändin avulla tapahtuva yhteistyö luo suomalaisen palloilukulttuurin parissa erinomaiset puitteet.
Korjattu kello 19.50. Kati Packalén on Koripalloliiton toimitusjohtaja, ei puheenjohtaja.