Suomi kuuluu laajaan matalapaineen alueeseen, mikä pitää yllä sään epävakaisuutta. Alkuviikolla odotetaan rajuilmoja ja niiden kaveriksi saapuvat suuremmat riskit vahingoille, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Sunnuntain aikana etelästä alkaa virrata lämmintä kosteaa ilmaa, ja reippaat ja ukkosensekaiset sateet saapuvat eteläiseen Suomeen.
Yön aikana kosteus lisääntyy niin, että osassa Suomea voi olla trooppinen yö, mikä tarkoittaa, että lämpötila ei laske alle 20 asteeseen. Maanantaina erityisesti maan etelä- ja keskiosiin on luvassa tukalaa hellettä.
Vanha ukkosrintama siirtyy Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa koko ajan pohjoisemmas. Maan etelä- ja keskiosissa on jonkin verran aurinkoa, mutta yksittäisiä ukkoskuuroja voi muodostua.
Maanantain aikana etelästä on saapumassa toinen rintama, jonka mukana tulee suurimmat riskit vahingoille. Riskeihin liittyy esimerkiksi suuria rakeita, voimakasta salamointia, rankkasateita sekä ukkospuuskia. Yön aikana kuurot leviävät maan keskiosiin ja tiistaina vähitellen pohjoiseen.
Borgström muistuttaa, että ennusteet ulottuvat kolmen vuorokauden päähän. Mahdollisuudet ovat sille, että kuurot joko aikaistuvat tai myöhästyvät. Sunnuntaille merkkejä rankkasateista ja ukkosista kuitenkin on luvassa, ja ne ovat rajuilmojen alkusoitto.
Ilmatieteen laitos kertoo, että mikäli maanantaille odotetusta rajuilmasta aiheutuu merkittävä määrä vahinkoja, sille voidaan antaa nimeksi Lahja 2023. Nimessä olisi poikkeuksellisesti vuosiluku mukana, sillä nimi on käytetty jo aiemmin: vuonna 2010 Suomessa oli Lahjan päivänä rajuilma.
Miten ukkoskuuroihin kannattaa varautua?
Pirkanmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Jyrki Paunila ohjeistaa, miten rajuilmojen kanssa toimitaan.
Ensinnäkin niihin kannattaa varautua. Irtotavara ja paljon tuulipinta-alaa omaavat esineet kuten trampoliinit, pienet pihakatokset sekä teltat tulee kiinnittää. Järvien rannoilla veneet kannattaa huolehtia kiinni sekä rankan sateen jälkeen käydä katsomassa, että vene ei ole uppoamisvaarassa.
– Aina kannattaa tietysti miettiä, milloin lähtee vesille. Ja jos myrskypuuska on tulossa, kannattaako lähteä matkalle, Paunila sanoo.
Jos kuitenkin kaduilla lainehtivat lammikot osuvat tielle, kannattaa nopeutta laskea ja ajaa lammikoihin varovasti. Paunila muistuttaa, että autot eivät ole vesikulkuneuvoja ja niiden vesivarat loppuvat muutamaan kymmeneen senttiin. Ja jos vesi virtaa, ei tielle ole Paunilan mukaan kulkuneuvolla mitään asiaa.
Jos sadevesikaivot ovat tukkeutuneet irtolehdistä tai sorasta, kannattaa ne huolehtia siistiksi ennen rankkasateiden osumista kohdalle.
Sähkölaitteiden kohdalla pätevät vanhat periaatteet, ja ne kannattaa irrottaa seinästä. Avojohtojen takana ja kaupunkitaajamassa herkimmät laitteet kärsivät, jos salama iskee kiinteistöön tai sen välittömään läheisyyteen. Myös avoimista paikoista kannattaa ukonilmalla pysyä poissa.
– Lemmikeistäkin täytyy pitää huoli, ja ne kannattaa ottaa sisätiloihin ennen ukkosta tai myrskyrintamaa, Paunila painottaa.
Hätänumeroon soitto vasta todellisessa hätätilanteessa
Paunila muistuttaa, että rajuilman pauhatessa vaaditaan malttia. Hätänumeroon tulee soittaa vain hätätilanteessa.
Jos esimerkiksi kiinteistöjen sisätilojen tulviminen on aiemmista rankkasateista tuttua, kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä kiinteistön omaan huoltoyhtiöön. Kiinteistöissä kannattaa etukäteen varautua pumppukalustoon ja muovikalvoon tai muihin keinoihin, joilla veden tuloa saa estettyä.
– Viranomaistoiminnan aika on sitten, kun se on yllättävää ja on hätätilanteesta kyse. Sitten totta kai autetaan, Paunila sanoo.
Kuurojen aikaan pelastuslaitoksenkin tulee priorisoida tehtäviään. Kaikkialle ei ehditä heti akuutin tilanteen sattuessa, jos kuurot tekevät tuhojaan useammassa kohteessa.
Hän kannustaa seuraamaan oman sähkölaitoksen sekä vesiyhtiön tiedotteita ennen hätänumeroon soittamista.
Paunila muistuttaa, että mahdollisiin korjaustöihin kannattaa ryhtyä vasta, kun rajuilma on ohi. Sen jälkeen on myös hyvä tehdä tilannekatsaus esimerkiksi mökille vieville teille, joilla kaatuneet puut saattavat estää kulkua. Omatoimista raivausta ei sähkölinjoilta saa kuitenkaan mennä tekemään vaan yhteys on otettava sähköyhtiöön tai hätänumeroon.
Lisää ohjeistuksia myrskytilanteissa toimimiseen voi lukea Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Verkkosivuilta löytyvät myös voimassa olevat varoitukset.
Tallentuiko raju sääilmiö kännykän kameraasi? Lähetä meille uutiskuva tai video osoitteessa: https://yle.fi/a/74-20031519