Syyskuussa hoitotakuu lyhenee kahteen viikkoon sekä suun terveyden asioissa neljään kuukauteen. Hoitoon tulisi päästä nykyisen hoitotakuun mukaan kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Hoitoon ei pääse tällä hetkellä luvatun ajan raameissa. Jotta uuteen, tiukempaan tavoitteeseen päästäisiin sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan terveydenhuoltoon on pakko ottaa yksityinen sektori mukaan.
– Hyvinvointialueita tullaan ohjaamaan siihen suuntaan, että tarpeen mukaan myöskin yksityinen sektori tulee ottaa mukaan, hän sanoo Ylen aamussa.
Palveluseteleitä tulisi Juuson mielestä antaa ainakin perusterveydenhuoltoon, mutta hänen mukaansa voitaisiin myös harkita maksusitoumuksen tai palvelusetelin antamista erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin.
Juuso kertoo, että hallitus pyrkii kaudellansa jarruttamaan kustannusten kehitystä 1,4 miljardilla eurolla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hyvinvointialueiden rahoitus vähenisi, vaan se nousee edelleen kolmella miljardilla kauden aikana.
Mahdollisuutena valinnanvapaus
Valviran mukaan potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä enimmäisjaksoja pidempään, osassa hyvinvointialueita tilanne on vakava ja potilaiden tila hyvin huolestuttava.
– Jonot ovat pidentyneet ensisijassa koronan vuoksi, mutta myös koska meiltä puuttuu erityisosaajia: puuttuu sekä hoitajia että erikoislääkäreitä, Juuso kommentoi.
Juuso haluaa muistuttaa, että julkisella puolella on käytössä valinnanvapaus eli asiakas voi halutessaan hakeutua hoitoon myös toiselle hyvinvointialueelle leikkaukseen, mikäli siellä jonot ovat pienemmät.
Hän uskoo, ettei mahdollisuus valita ole kovin tuttu kansalaisille.
Pulaa lääkäreistä ja hoitajista
Suomen pelätään päätyvän terveydenhuollon B-sarjaan. Lääkäreiden määrää on kehotettu kasvattamaan lisäämällä koulutuspaikkoja Suomessa, mutta myös kouluttamalla suomalaislääkäreitä ulkomailla.
Juuso ei halua ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Suomeen lisää lääkäreitä, sillä asiasta ei ole vielä keskusteltu.
Hän kuitenkin ottaa esille, että lääkäreistä on pulaa Suomessa ennen kaikkea julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla puolestaan hänen mukaansa lääkäreitä tuntuu riittävän.
Yhdeksi ratkaisuksi ongelmaan Juuso ehdottaa, että lääkärien tekemä hallinnollinen työ tulisi karsia minimiin. Siten lääkärit voisivat keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu, hän kertoo.
Sairaanhoitajapulaa Juuso kommentoi sanoen, ettei Suomessa ole periaattessa pulaa hoitajista, vaan hoitajista, jotka tekevät hoitotyötä. Sairaanhoitajaksi kouluttautuneet ovat siirtyneet hänen mukaansa pois alalta muun muassa huonon palkkauksen, työn raskauden ja johtamisen ongelmien takia.
Juuson mukaan sairaanhoitajaksi Suomeen tulevat maahanmuuttajat auttavat tilannetta jonkun verran, mutta eivät ratkaise hoitajapulaa.