Kuluvan kesän aikana on uutisoitu suurista, kansainvälisistä konsertti- ja elokuvailmiöistä.
Lippujen hamstraus brittiläisen Coldplay-yhtyeen ensi kesän konsertteihin toteutui myös meillä Suomessa. Ihmiset eivät myöskään ole kaikkialla mahtuneet elokuvasaleihin katsomaan huippusuosittua Barbie-elokuvaa.
Tässä jutussa kerromme neljä syytä sille, miksi ja miten ihmisten kulutussuhde tapahtumiin ja kulttuurituotteisiin on murroksessa.
1. Pandemian jälkeinen maailma
Kulutustutkija, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta näkee, että pandemian jälkeinen yhteisten elämysten nälkä purkautuu nyt massailmiöinä.
Toisaalta ilmiö kertoo Wilskan mielestä jo pidempiaikaisesta trendistä.
– Kuluttaminen ja vapaa-aika ylipäätään ovat muodostuneet enemmän elämyshakuiseksi. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikki on aiempaa hienompaa ja spektaakkelimaisempaa, kun meillä on pitkällä tähtäimellä entistä enemmän rahaa, Wilska toteaa.
Kyseessä on Wilskan mukaan yleinen elämyksellisyyden kasvu -trendi.
– Kun uskonnon merkitys on pikku hiljaa vähentynyt, kaipuu maagisiin elämyksiin ei ole. Niitä etsitään tällaisista spektaakkeleista, isoista konserteista, missä on karismaattinen esiintyjä tai sitten valtavista urheilutapahtumista, tutkija havainnollistaa.
2. ”Fear of missing out” eli fomo
Coldplayn kiertue on alkanut maaliskuussa 2022. Kiertue on sen jälkeen myynyt 7,5 miljoonaa lippua, kiertueen lippuja Suomessa myyvän Lippu.fi:n tiedonannossa kerrotaan. Konserttien tunnelmia on voinut kokea somen välityksellä esimerkiksi Tiktokissa.
Yhtäkkiä jopa 200 000 suomalaista, rekisteröitynyttä lipunostajaa haluaa ehdottomasti nähdä Coldplayn. 2000-luvun alussa tunnetuksi tulleen popyhtyeen visuaaliset ja elämykselliset konsertit yhteislauluineen ovat myyneet loppuun eri puolilla maailmaa.
– Kun sosiaalisessa mediassa näytetään, että kaikki menevät katsomaan Barbie-elokuvaa, niin et voi jäädä pois. Ja jotta voit todistaa olleesi siellä, levität itsekin sitä sanomaa somessa. Se on vähän sellainen fomo (fear of missing out), että pelätään jäädä paitsi jostain, Wilska avaa ilmiötä.
3. Markkinointi, markkinointi ja markkinointi
Barbie-Oppenheimer-elokuvakaksikon menestys ei ole ollut sattumaa (BBC) vaan amerikkalaisen elokuvateollisuuden laskelmoitu markkinointitempaus.
Kuten Vanity Fairissa todetaan, ihmisten paluu elokuvasaleihin onnistui toteuttamalla toimiva tuplakassamagneetti-ilmiö.
Elokuvat ovat tuottaneet yhteensä jo yli miljardi dollaria. Barbie-elokuva vieläpä tuplasti Oppenheimeriin verrattuna, kertoi kansainvälinen talousjulkaisu CNBC jo heinäkuun lopulla.
– Tämä on kaupallista, globaalia massakulttuuria. Sillä ei ole mitään tekemistä yhteisön kulttuurin kanssa. Globaalia, länsimaista massakuluttamista, Wilska sanoo.
Maksimaalisen voiton saamiseksi Coldplayn konserttien lipunmyynnissä on puolestaan käytetty niin sanottua dynaamista hinnoittelua, jossa konserttilipun hinta muuttuu automaattisesti kysynnän mukaan.
Taylornomics (The Wall Street Journal) on pop-tähden mukaan nimetty ilmiö, joka nostaa hintoja ja lisää kulutusta. Ensi kesänä Coldplay saattaa tuoda kyseisen ilmiön Suomeen.
4. Yhteisöjen sirpaloituminen johtaa yhteisöllisyyden kaipuuseen
Ulossulkemisen pelko on vain voimistunut ja yksinäisyys vaivaa tutkijan mukaan ihmisiä pandemian jälkeenkin, kun työyhteisöt ovat sirpaloituneet.
Siksi vapaa-ajalta etsitään yhteenkuuluvuutta.
– Vaikkei kaikkiin ihmisiin olisi kontaktia stadionilla tai elokuvateatterissa, niin tärkeää on se tunne, että kokee yhdessä jotakin. Silloin on toisarvoista, keitä muita siellä on, Wilska summaa.
Yhdessä kokemisen tarpeesta on nähty viime aikoina paljon kotimaisiakin esimerkkejä.
Käärijän haluavat nähdä kaikki, vauvasta vaariin.
Popedan lähes loppuunmyytyyn Ratinan konserttiin Tampereelle on voinut ostaa myös perhelippuja. Yhtye lopettaa melkein 46 vuotta kestäneen uransa.
Monet kesän tapahtumat, festivaalit ja konsertit ovat löytäneet yleisönsä – vieläpä yhtä aikaa.
Tutkija kutsuu nykyaikaa hybridikulttuuriksi. Se tarkoittaa sekä yhteen pyrkimistä että omassa kuplassa, omassa porukassa olemista.
– Onhan se ehdottomasti positiivista tällainen yhteisöllisyyden kokeminen esimerkiksi Käärijän konserteissa. Että siitä tulee tällainen asia, joka saa ihmiset yhdessä katsomaan, kokemaan ja jopa ostamaan ananasmehua, kulutustutkija Terhi-Anna Wilska toteaa.
Voit keskustella aiheesta 18.8. kello 23:een saakka.