Siivouspäivä, Nappi naapuri, Mesenaatti-joukkorahoituspalvelu, Ei leikkirahaa -kansanliike.
Tässä vain muutamia esimerkkejä hankkeista, joiden takana on yksi ja sama henkilö.
51-vuotiaan Pauliina Seppälän työura on ollut suomalaisille yhteisöpalveluille kuin hiiva pullataikinalle. Hän on ollut mukana käynnistämässä lukuisia läpilyöneitä naapurustotapahtumia ja yhteisöalustoja.
Sosiaalisessa mediassa ja pääosin voittoa tavoittelemattomilla digialustoilla leipä on kuitenkin kerättävä pienistä murusista ja ”pöhinää” pitäisi jaksaa pitää yllä taukoamatta.
Seppälä leipääntyi yrittämiseen. Siksi nyt edessä on jotain aivan uutta.
Ideoista toiminnaksi
Pauliina Seppälä on juuri aloittanut Koneen Säätiön uutena viestintäjohtajana. Apurahapäätöksissä viestintäjohtaja ei ole mukana, Seppälän mukaan hänen suureksi onnekseen.
– Se olisi ihan mahdotonta. Voin kuvitella sitä lobbauksen määrää, jos pääsisin vaikuttamaan. On ihanaa, että en ole myöntämässä apurahoja.
Seppälällä kyllä on runsaasti kokemusta apurahojen hakemisesta. Hylkäämispäätöksiäkin on tullut, muun muassa Koneen Säätiöltä. Myönnettiin Seppälälle apurahoja tai ei, monet hänen ja kumppaniensa ideoista ottivat kuitenkin tulta alleen.
Pauliina Seppälän alkaessa 2010-luvun alussa viritellä ensimmäisiä yhteisöpalveluitaan oli usko sosiaalisen mediaan ja digitaalisten palveluiden mahdollisuuksiin huipussaan.
– Tämä lähti digitalisaatiosta ja siitä, että voitiin jakaa informaatiota. Meillä oli ensimmäistä kertaa työkalut, joilla homma toimisi tehokkaammin, paremmin ja olisi kivempaa.
Ja niin kävikin. Monet Seppälän alkuun panemista hankkeista innostavat ihmisiä yhä.
Mesenaatin verkkosivuilla sen todetaan olevan yhä Suomen ja Pohjoismaiden suurin ”vastikepohjaiseen (myynti) ja lahjoituspohjaiseen joukkorahoitukseen tarkoitettu palvelu”. Moni muistaa, kuinka joukkorahoituksen voima pelasti muotibrändi Samujin konkurssilta vuonna 2019, tosin vain kahdeksi vuodeksi.
Myös esimerkiksi Siivouspäivä tulee taas elokuun lopulla ja Illallinen taivaan alla -tapahtumia järjestetään tänäkin vuonna ympäri Suomea.
Maailma muuttui – tai osoittautui toiseksi
Seppälän luomuksista rakkaimpana hän itse mainitsee Nappi naapuri -palvelun.
Nappi naapurin toiminta käynnistyi – mitenkäs muuten kuin – joukkorahoituksen turvin vuonna 2015. Palvelussa etsittiin ja löydettiin seuraa sienimetsälle, apua koiranulkoiluttamiseen ja juttuseuraa yksinäiselle.
– Se oli isoin visioni siitä, miten maailma voisi muuttua. Miten monet asiat voisivat olla paremmin, jos vain tuntisimme lähellä asuvia ihmisiä. Meillä on niin paljon käsipareja ja kivoja tyyppejä lähellä, joista emme tiedä mitään.
Toiminta jatkui vuosia, välillä yskähdellen, aina vuoden 2020 joulukuuhun asti, jolloin se lopetettiin.
Seppälän mukaan yksi suuri syy Nappi naapurin loppuun oli puhtaasti raha. Tai sen puute.
– Se ei ole niin helppoa sellainen, että ihmiset alkaisivat kohdata naapureitaan. Siinä on niin paljon kynnyksiä, ettei se onnistu yhdellä kohtuullisen pienellä rahalla tehdyllä alustalla.
Viime vuodet somepalveluiden ruorissa alkoivat jo tuntua raskailta. Etenkin sen jälkeen kun pitkäaikainen työpari muotoilija Tanja Jänicke menehtyi.
– Jäin monissa asioissa yksin. Huomasin, että se vastuu ja sellainen huoli... Muotoilen uudestaan: Nuo asiat ovat tosi hienoja, mutta niitä on vaikea saada taloudellisesti kannattaviksi.
Kysyntää naapurustoavulle ilmeisesti yhä on, sillä Seppälä kertoo Nappi naapuri -palvelun olevan tekemässä paluuta.
– Yhdet tuttavani haluavat jatkaa sitä ja he toivottavasti avaavat sen ihan pian.
Tämä vaikuttaa työelämässään eteenpäin siirtyneelle Seppälälle hyvin mieluisalta ratkaisulta.
Some muuttui hyvästä rengistä huonoksi isännäksi
Sosiaalinen media on nykypäivänä ristiriitainen työkalu.
2000-luvun alussa Seppälä ja muut uudesta digitaalisuudesta ja sosiaalisen median tuomista mahdollisuuksista innostuneet näkivät siinä kuitenkin vain mahdollisuuksia hyvään.
– Olen minä huolissani. En osannut nähdä sitä pahaa yhtään, eikä kyllä moni muukaan osannut. Ja nyt sitten on käynyt näin.
”Näin” tarkoittaa Seppälän puheessa yhteisöpalveluiden tuotteistumista yksilöpalveluiksi, intressiryhmien hiipumista sekä sosiaalisen median muuttumista pahisten työkaluksi.
– Ensinnäkin ajattelin, että kulutuskulttuuri jotenkin häviäisi, koska nyt tulee jotain parempaa, mutta eihän se ole hävinnyt mihinkään.
Esimerkkinä Seppälä mainitsee Airbnb-palvelun, joka verkostoihin perustuvana yhteisöpalveluna olisi voinut lisätä ihmisten kohtaamisia. Sen sijaan on syntynyt kaupallinen sovellus, jossa asioimme yksittäisinä asiakkaina.
Toinen pettymyksen kohde Seppälälle on joukkojen katoaminen.
Siinä missä 2000-luvun alun Facebook oli alusta, jossa luotiin erilaisia ryhmiä asioiden edistämiseksi, tämän päivän suosituimmissa sosiaalisissa medioissa Instagramissa ja Tiktokissa ei juuri ryhmäydytä.
– Usein siellä vain joku läppä kiertää ja seurataan yksittäisiä suosittuja tyyppejä. Eli se rakenne ei mennytkään niin, kuin minä olin kuvitellut sen menevän.
Viimeisenä pettymyksenä somen suhteen Seppälä mainitsee ehkä sen yllättävimmän kehityskulun.
– Pahikset osaavat tämän kaikkein parhaiten! Esimerkiksi se, miten Trump tai Isis osaa käyttää somea ja saada viestinsä leviämään. Ja nyt tulee vielä tekoäly suoltamaan äärettömiä määriä soopaa!
Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Henkilökohtaisesti sosiaalinen media on mahdollistanut Seppälälle laajemman tuttavapiirin.
– Se on aivan ihmeellistä ja ihanaa. Ilman somea nämä ihmiset olisivat kadonneet elämästäni jo aikoja sitten.
Kaikesta huolimatta, tai ehkä juuri edellä mainituista syistä, sosiaalinen media on valveutuneella Pauliina Seppälällä ahkerassa käytössä.
– Koko ajan käytän somea, nytkin. Tai no, en juuri nyt, mutta ihan kohta taas, Seppälä myöntää ja naurahtaa.
Kuuntele Pauliina Seppälän koko haastattelu Ylen Sunnuntaivieraassa:
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 21. elokuuta kello 23:een saakka.