Ukrainasta Kiovasta kotoisin olevat Vira Krokha ja Nataliia Shyliaieva asuvat lapsineen Sipoon vastaanottokeskuksen asunnossa kerrostalokolmiossa Nikkilän keskustassa.
Syyskuun loppuun mennessä heidän täytyy muuttaa toiselle paikkakunnalle tai saada itselleen paikkakunnalta uusi asunto. Syynä on Sipoon vastaanottokeskuksen lakkauttaminen, joka on herättänyt ukrainalaisissa asiakkaissa paljon ahdistusta.
– Olen musertunut tilanteen vuoksi. Lapset ovat juuri sopeutuneet elämään täällä. Poikani on koulussa ja nelivuotias tyttäreni lähellä päiväkodissa, Nataliia Shyliaieva sanoo.
Ilmoitus vastaanottokeskuksen lopettamisesta tuli ukrainalaisille heinäkuussa yllätyksenä. Noin 190 asukkaan vastaanottokeskus Sipoossa on yksi kahdeksasta suljettavasta keskuksesta.
Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan vastaanottokeskuspaikkojen tarve on vähenemässä. Ukrainalaispakolaisten tulo on ehtynyt, ja yhä useammalle tulee kuluneeksi vuosi maahan saapumisesta, joten he voivat hakea kotikuntaoikeutta ja sen jälkeen saada itselleen asunnon kunnalta.
Kuntalaisuuden voi saada jo ennen vuottakin
Koska muuttaminen tuntui naisista lähes mahdottomalta, he ryhtyivät selvittämään, kuinka voisivat järjestää asiansa niin, että kykenisivät jäämään Sipooseen.
Muuttohaluja vähensivät etenkin lapset. Krokhalla ja Shyliaievalla on molemmilla 15-vuotias poika. Nämä ovat käyneet keväällä koulua ja saaneet kavereita.
Myös Shyliaievan nelivuotias tytär on ollut jo viisi kuukautta päiväkodissa.
– Haimme kotikuntaoikeutta, jotta saisimme kunnan vuokra-asunnon ja voisimme jäädä paikkakunnalle, he kertovat.
Itä-Uudenmaan ukrainalaiset -yhdistyksen avulla naiset tekivät hakemuksen kuntalaisuuden saamisesta siitäkin huolimatta, että olivat oleskelleet maassa vasta noin kahdeksan kuukautta.
Yleisesti ajatellaan, että kotikuntaa voi hakea vasta vuoden Suomessa oleskelun jälkeen, mutta kuntalaisuuden voi kuitenkin saada jo aiemmin, jos on esimerkiksi vakituinen työpaikka.
Hotellissa siivoojana useita kuukausia työskennellyt Vira Krokha sai parin viikon odottelun jälkeen kotikuntaoikeuden Sipoosta, mutta hänen poikansa ei, mikä herättää perheessä ihmetystä.
Nyt he kuitenkin odottavat kunnan vuokra-asunnon saamista.
Nataliia Shyliaieva ja hänen lapsensa odottavat hekin toiveikkaina kuntalaiseksi pääsemistä, sillä Shyliaieva on ollut töissä jo yli puoli vuotta: hän pääsi osa-aikaiseksi siivoojaksi kuukauden maassa olon jälkeen.
Tulevaisuudessa Shyliaieva haluaisi opiskella lähihoitajaksi.
– Aiomme jäädä Suomeen pysyvästi ja opetella kielen. Täällä tulevaisuus on lapsille parempi, Nataliia Shyliaieva sanoo.
Sipoon vastaanottokeskuksen lähes paristasadasta asukkaasta noin 90:lle tulee Maahanmuuttoviraston mukaan vuosi täyteen Suomessa ennen Sipoon vastaanottokeskuksen lakkauttamista ja he voivat hakea kotikuntaoikeutta.
Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että virasto pyrkii keskuksia lakkauttaessa välttämään muutot toiselle paikkakunnalle.
– Paikkasidonnaisille asiakkaille, joilla on esimerkiksi työ- tai opiskelupaikka alueella, pyritään mahdollistamaan alueelle jääminen, sanoo vastaanottokeskusyksikön johtaja Elina Nurmi.
Muut asiakkaat joudutaan siirtämään vähän pidemmälle, koska vapaita paikkoja alueella ei ole, mutta kaikista pidetään huolta, hän lupaa.
Heinäkuun lopussa osalle Sipoon vastaanottokeskuksen ukrainalaisista asiakkaista kuitenkin kerrottiin muutaman päivän varoitusajalla, että heidän pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle Orimattilaan.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtajan Elina Nurmen mukaan Sipoon vastaanottokeskuksen asiakasviestinnän osalta kyseessä ei ollut normaalikäytäntö ja keskuksille annetaan uudet ohjeet vastaavissa tilanteista viestimisestä.
Sipoo takaa paikkakunnalle jäävien ukrainalaisten vuokria
Tapauksen jälkeen Sipoon kunta ryhtyi auttamaan ukrainalaisia paikkakunnalle jäämisessä.
Kunnanjohtaja Mikael Grannas teki päätöksen vuokratakuiden antamisesta niille, joilla on tulossa pian täyteen vuosi Suomessa ja kuntalaisuuden saaminen lähellä.
– Aika monella vuosi täyttyy syyskuussa, eli noin kuukausi–puolitoista puuttuu, ja sen vuoksi olisi pakko muuttaa, vaikka lapset ovat jo löytäneet kavereita ja perheet alkaneet integroitua Sipooseen.
Kunta on antanut kunnanjohtajan mukaan tähän mennessä vuokratakuut kymmenelle ukrainalaiselle perheelle, jotka ovat hakeneet tai aikovat hakea kotikuntaoikeutta Sipoosta vuoden loppuun mennessä.
Grannas pitää vuokratakuiden myöntämistä tärkeänä paikkausoperaationa.
– Minun mielestäni tämä aiheuttaa epäinhimillisen tilanteen, jos heittelemme sodan vuoksi Suomeen paenneita ukrainalaisia paikasta toiseen muutaman päivän varoitusajalla.
Useammallekin takuut Grannaksen mukaan myönnetään, jos tarvetta ilmenee.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. elokuuta kello 23:een asti.