Viime hallituskaudella säädetyn vammaispalvelulain voimaantuloa suunnitellaan siirrettäväksi lokakuulle 2024. Vammaisaktivisti ja vihreä poliitikko Amu Urhonen vastusti lakiesitystä.
– On ongelmallista, että vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki yhdistettiin. Nyt laki on entistä laajempi ja sen soveltaminen huomattavasti vaikeampaa, 8 minuuttia-ohjelmaan haastateltu Urhonen sanoo.
Uuden lain tarkoitus on yhdenmukaistaa lainsäädäntöä niin, että vammaiset henkilöt saisivat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut diagnoosista riippumatta. Uudistuksesta hyötyisivät esimerkiksi aivovammaiset, joilla vamma ei näy ulospäin.
Urhonen kritisoi uutta lakia epäselväksi, mikä jättäisi paljon tulkinnanvaraa siitä, kenelle ja miksi palveluja myönnetään. Isoin ongelma liittyy hänen mukaansa nykyhallituksen säästötavoitteisiin.
– Edellinen eduskunta ei antanut riittäviä resursseja lain edellyttämiin palveluihin. Nykyinen hallitus haluaa vielä leikata niistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja lain siirtämisestä ja mahdollisista lakimuutoksista. Lausuntokierros päättyi viime perjantaina. Selkeät toimet lain muuttamiseksi vielä puuttuvat, Urhonen sanoo.
– Säästövelvoite tarkoittaa ihan varmasti sitä, että asiakasmaksuja voidaan nostaa, palveluita voidaan jättää kokonaan järjestämättä tai niistä tehdään harkinnanvaraisia, jolloin niitä ei tarvitse myöntää, hän sanoo.
Suomessa vammaisten asemaa pidetään parempana kuin mitä se todellisuudessa on, Urhonen arvioi. Esteettömyys- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö on hänen mukaansa pysynyt lähes muuttumattomana 90-luvun jälkeen.
– Aktivistina minulle sanotaan monesti, että onneksi et asu jossain muualla. Monissa maissa lainsäädäntö on kuitenkin mennyt Suomesta ohi. Suomessa vammaisten osallisuus työelämässä ei ole kohentunut ja vammaisten koulutustaso on jopa laskenut.
Lue lisää: