Kengät jalkaan. Takit päälle. Hatut päähän.
Hausjärven Ryttylän päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Eve Suihkonen pukee sylissään Pyry Mäenpäätä ja Hilla Lahtista ulkoiluun, sillä monen 1–2-vuotiaan kävely on vielä huteraa.
– Nämä pienet tarvitsevat apua ihan kaikessa: pukemisessa, syömisessä sekä vessa-asioissa. Heitä myös kannetaan sylissä paikasta toiseen, Suihkonen kertoo.
Parin tuhannen asukkaan Ryttylän päiväkodissa aloitti elokuun alussa yhdeksän 1-vuotiasta. Lähiviikkoina on tulossa kolme lisää.
Yksivuotiaiden määrä päiväkodeissa kasvaa koko maassa kovaa vauhtia. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan 1-vuotiaita oli vuonna 2022 päivähoidossa yli 3000 enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Taustalla on monenlaisia yhteiskunnallisia syitä.
Yksivuotiaiden hoitaminen tarkoittaa syliä, läsnäoloa ja lohtua, mutta myös lattialla olemista. Hoitajat ovat samalla tasolla kuin lapsetkin eli konttaavat ja leikkivät. Se on fyysisesti raskasta.
– Osalle ihan pienistä hoidon aloitus on haastava. Heitä pitää kuunnella, lohduttaa ja auttaa. Samalla pitää myös huomata ne, jotka eivät vielä puhu, Suihkonen sanoo.
Päiväkodin johtajan Eeva Torkkelin mukaan muutos on vaatinut myös paljon hankintoja. Neljä syöttötuolia. Syöttötuolien pehmusteita. Nokkamukeja. Ruokalappuja. Äidinmaidon korviketta. Matkasänkyjä. Turvaportteja.
Myös arjen rytmi on pitänyt miettiä uudelleen.
– Osa lapsista nukkuu kolmet päiväunet. Ensimmäinen saattaa tulla jo 5.30 ja nukahtaa ennen aamupalaa, jolloin toiset vasta tulevat. Todella harvoin tapahtuu niin, että kaikki nukkuisivat yhtä aikaa.
Taustalla monenlaisia syitä
Ihan pienten päivähoidon yleistymisen taustalla on useita syitä. Puhutaan yhteiskunnan asenteista, perhetilanteista ja työmahdollisuuksista.
– Perheet tekevät valintoja hyvin monimutkaisessa maailmassa. Kysymys ei ole vapaasta valintatilanteesta vaan siitä, että perheet miettivät, miten selviytyä parhaiten omassa arjessaan, varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland sanoo.
Suomessa hyvin pienet lapset ovat aiemmin osallistuneet varhaiskasvatukseen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa tehdään myös muita Pohjoismaita vähemmän osa-aikatöitä. Päivähoitoon menoakin ajatellaan usein joko tai -periaatteella.
Tammelassa päivähoidossa jo yli puolet 1-vuotiaista
Tammelassa päivähoito on ollut maksutonta elokuun alusta. Hoidossa on jo yli puolet vuonna 2022 syntyneistä.
– Uskon, että pieniä tulee lisää, kun vanhemmat havahtuvat päivähoidon maksuttomuuteen, varhaiskasvatuksen opettaja Anniina Stenberg sanoo.
Lastenhoitaja Siiri Varpenius kertoo, että alku on molemminpuolista tutustumista.
– Tarkkana saa olla. Jos on vaikka yhden kanssa potalla, toinen ehtii jo vaikka mitä.
Henkilöstöpula aiheuttaa pienille liian suuria ryhmiä
Kun yksivuotiaat rynnistävät päiväkoteihin, päiväkodin arki muuttuu.
Tarvitaan lisää henkilökuntaa, pieniä ryhmiä, sopivia tiloja. Samaan aikaan alaa riivaa henkilöstöpula ja vaihtuvuus.
Eri puolilla maata on jouduttu perustamaan uusia ryhmiä. Kanta-Hämeessä sellaiset aloittivat juuri esimerkiksi Tammelassa ja Hausjärvellä. Forssassa 1-vuotiaalle palkataan oma hoitaja eli ”kantaja”.
Professori Mirjam Kallandia huolettaa varhaiskasvatuksen henkilöstöpula, joka voi johtaa vaihtuvuuteen ja liian suuriin ryhmiin. Osassa kunnista tilannetta on kohennettu esimerkiksi palkkaamalla päiväkotiapulaisia tai kansliahenkilökuntaa.
Puhutaan myös rahasta. Päivähoidon tulorajat ovat nousseet. Samalla kotihoidontuen käyttö on vähentynyt.
THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula sanoo, että pikkulasten vanhemmista on nykyisin yhä useampi korkeammin koulutettu ja paremmassa työmarkkina-asemassa. Lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa nuorempana, jos äidillä on työpaikka mihin palata.
Paluu vauvaloihin?
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo, että jos 1-vuotiaiden buumi jatkuu, kunnissa joudutaan pohtimaan myös varhaiskasvatuksen tilakysymyksiä uudesta näkökulmasta. Vauvojen näkökulmasta.
– Joskus ennen vanhaan oli vauvaloita. Joissain kunnissa onkin pohdittu, pitäisikö palata taas sen tyyppisiin ratkaisuihin ja keskittää pienten hoito.
Haasteena on se, että varhaiskasvatus halutaan pitää lähipalveluna. Tilanne myös muuttuu nopeasti, kun taas tilaratkaisut vievät aikaa, hän sanoo.