Jutta Urpilainen (sd.) on ollut viime vuodet sivussa kotimaan politiikasta, mutta presidenttiehdokkuus palauttaisi hänet takaisin täkäläisiin parrasvaloihin.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on pyytänyt Urpilaista puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleissa. Urpilainen sanoo harkitsevansa asiaa vakavasti ja kertovansa päätöksestään marraskuuhun mennessä.
Urpilainen toimii tällä hetkellä EU-komissaarina, jonka vastuualueena ovat kansainväliset kumppanuudet, pääpainopistealueena Afrikka. Hän aloitti tehtävässä vuonna 2019.
Suomessa Urpilainen tunnetaan ennen kaikkea urastaan kansanedustajana, ministerinä ja SDP:n puheenjohtajana. Hänen taipaleensa kotimaisen politiikan huipulla alkoi 20 vuotta sitten.
Levylaulajasta kansanedustajaksi
Kokkolassa varttunut 48-vuotias Jutta Urpilainen työskenteli ennen poliittista uraansa opettajana.
Hän tunsi kiinnostusta myös musiikkiin, jota ehti nuorena opiskellakin. Laulaminen innosti Urpilaista siinä määrin, että hän julkaisi Jouluisia ajatuksia -nimisen albumin vuonna 2002.
Seuraavana vuonna hän nousi ensi kertaa eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä. Sitä ennen hän oli ehtinyt vaikuttaa SDP:n nuorisojärjestössä ja kuntapolitiikassa.
Urpilainen uusi paikkansa kansanedustajana vuoden 2007 vaaleissa, jonka jälkeen hänestä tuli SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja.
Demareissa valta vaihtui vuoden 2008 puoluekokouksessa, kun puheenjohtaja Eero Heinäluoma jätti tehtävän. Urpilainen kisasi puheenjohtajuudesta Erkki Tuomiojan kanssa ja voitti. Samalla 32-vuotiaasta Urpilaisesta tuli puolueen ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja.
Verkkosukkahousukuvat kuohuttivat
Vuodenvaihteessa 2008–2009 Urpilainen päätyi puheenaiheeksi täysin muista kuin poliittista syistä johtuen. Hän esiintyi iltapäivälehden valokuvissa verkkosukkahousuihin, mitä jotkut pitivät puolueen puheenjohtajalle epäsoveliaana.
Vuonna 2011 julkaistussa Rouva puheenjohtaja -kirjassaan Urpilainen kertoi tehneensä virheen suostumalla kuviin.
– Lehti oli suunnitellut, minkä näköisenä reilu kolmikymppinen nuori nainen voisi esiintyä uudenvuoden juhlissa. Kaikkein avokaulaisinta mekkoa en suostunut pukemaan ylleni, mutta yhteen asukokonaisuuteen verkkosukat jäivät, Urpilainen kirjoitti.
Sittemmin hän on harmitellut sitä, että joutui nuorena naispoliitikkona seuraamaan mediassa käytävää keskustelua kynsistään, vaatteistaan ja kyvystään hoitaa tehtävää.
– Kun katson nykyistä hallitusta, missä on useita naisia, on myönteistä kehitystä tapahtunut. Enää samanlaista keskustelua ei käydä, Urpilainen lausui Ylelle vuonna 2020.
Eurokriisin keskiöön
Vuoden 2008 tappiollisten kuntavaalien jälkeen Jutta Urpilainen luotsasi puolueensa toiseksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. SDP kuitenkin menetti kannatustaan edellisistä eduskuntavaaleista samalla, kun perussuomalaiset sai Timo Soinin johdolla jytkyn.
Perussuomalaisten massiivinen vaalivoitto johdatti puolueen hallitusneuvottelupöytään. Poikkeuksellisen vaikeat neuvottelut kestivät suurimman puolueen kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johdolla kaksi kuukautta. Lopulta perussuomalaiset päätti jäädä oppositioon, kun taas SDP:stä tuli hallituspuolue.
Jutta Urpilainen aloitti Kataisen hallituksen valtiovarainministerinä, ensimmäisenä naisena virassa.
Hänen ministeriytensä alkoi aikana, jolloin eurokriisi ja muun muassa Kreikan taloussotkut olivat akuutissa vaiheessa. Valtiovarainministerinä Urpilainen vaati Kreikalta vakuuksia myönnettäville tukilainoille.
Ay-siipi syrjäytti puheenjohtajan
Puolueen sisällä puheenjohtaja Jutta Urpilaista kohtaan alkoi esiintyä tyytymättömyyttä. Ennen kaikkea ay-liikettä lähellä oleva siipi halusi vaihtoehdon.
Sellainen löytyi Ammattiliitto Pron puheenjohtajasta Antti Rinteestä, joka oli pyrkinyt SDP:n varapuheenjohtajaksi jo vuoden 2012 puoluekokouksessa tulematta kuitenkaan valituksi.
Vuoden 2014 puoluekokouksessa Seinäjoella Rinne asettui Urpilaisen haastajaksi. Ay-liikkeen ehdokkaaksi vahvasti profiloitunut Rinne vei voiton puheenjohtajakisassa täpärästi äänin 257–243.
Tappioon pettynyt Jutta Urpilainen jatkoi kansanedustajana siihen saakka, kunnes aloitti viisivuotiskautensa EU-komissaarina marraskuussa 2019.
Jutta Urpilaisella ja hänen puolisollaan Juha Mustosella on kaksi Kolumbiasta adoptoitua lasta.
Työnsä vuoksi perheineen Brysseliin muuttanut Urpilainen on ottanut aiemmin kantaa muun muassa poliittiseen keskusteluilmapiiriin ja vastakkainasettelun kulttuuriin. Hän on kertonut Ylelle toivovansa ilmapiirin muuttuvan vastakkainasettelun sijaan ihmisiä yhdistäväksi.
– Jokaista pitäisi kunnioittaa samalla tavalla. Keskinäinen kunnioitus on politiikassa vähentynyt.
Voit keskustella aiheesta 17.8. kello 23:een saakka.
Katso myös Ylen 8 minuuttia -ohjelman jakso, jossa Urpilainen oli tänä kesänä vieraana: