Viime syksynä levyseppähitsaaja Simon Störling päätti tehdä elämänmuutoksen. Hän hakeutui töihin bergeniläiselle telakalle Norjaan.
32-vuotias Störling oli siihen asti työskennellyt eri puolilla Suomea erilaisissa projekteissa. Pahin työputki oli 12 viikkoa pitkä. Störling kaipasi erilaista työkulttuuria.
– En nähnyt lasten ottavan ensimmäisiä askelia. Kaikki nämä meni aina ohi, miettii Störling.
Joulukuussa Facebookissa tuli vastaan Töihin Norjaan -yhteisön mainos. Hitsari otti yhteyttä palvelun perustajaan Tomi Bergiin.
Muutamaa kuukautta ja noin 50 puhelua myöhemmin Störling sai haluamansa työpaikan. Bergeniläinen telakka lennätti hänet pätevyyskokeisiin. Työsopimus toimitettiin heti, kun pätevyys oli varmistettu.
– Monestakin paikasta tarjottiin töitä, mutta ne olivat perinteisiä maanantaista perjantaihin paikkoja, Störling kertoo.
Nyt Störling tekee Bergenissä kaksi viikkoa 12-tuntista vuoroa, jonka jälkeen hänellä on kolmen viikon vapaa. Miehen mukaan työkulttuurissa on selvä ero.
– Työtahti on paljon hitaampi kuin Suomessa. Norjalaiset eivät stressaa töistä yhtä paljon ja ovat muutenkin iloisempia.
Työnantaja maksaa lennot kotiin ja järjestää majoituksen, harrastusmahdollisuuksia sekä kolme ateriaa päivässä.
Hämmentävää kyllä, ulkomaille töihin muuttamisen ansiosta Störling on nyt entistä enemmän kotona Kokkolassa puolisonsa sekä kolmen alle kouluikäisen ja 10-vuotiaan lapsensa luona.
– Lapset äkäilee nyt enemmän. Olen vissiin liikaa kotona.
Simon Störling kummeksuu, miksei Norja houkuta suomalaisia työntekijöitä nykyistä enempää.
– Olihan se minullekin sellainen, että ottaa lopputili täältä ja hypätä tuiki tuntemattomaan. En vaihtaisi takaisin, en mistään hinnasta, Störling sanoo.
Norjassa puoli miljoonaa ulkomaista työntekijää
Muun muassa rakennusalan ammattilaisille olisi Norjassa töitä, mutta harva haluaa lähteä.
Norjan tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopulla kaikesta työvoimasta viidennes oli ulkomaalaisia. Suomalaisten osuus ulkomaisista työntekijöistä on vain 0,8 prosenttia.
Vuodesta 1998 Norjassa asunut Tomi Berg ihmettelee, miksi suomalaiset vierastavat maata. Töitä olisi ammattikoulutaustaisista työntekijöistä korkeastikoulutettuihin asiantuntijarooleihin.
Berg itse tuli maahan ensimmäistä kertaa töihin vuonna 1996 pariksi viikoksi. Nyt Berg keikkailee LVI-alan huolto-ja kunnossapitotöissä liki kaikilla Norjan mannerjalustan tuotantoaluksilla.
Hän kannustaa suomalaisia lähtemään rohkeammin myös Norjaan.
– Moni nuori heittää hukkaan oman potentiaalinsa. Jos edes yksi nuori pääsee avullani työn syrjään, niin työ on ajallisesti kannattanut.
Suomessa pelkona rakennusalan massatyöttömyys
Esimerkiksi rakennusteollisuuden näkymät Suomessa ovat heikot. Viime päivinä konkurssiin ovat hakeutuneet Siklatilat Oy sekä Jukka-talot, ja lisää huonoja uutisia voi olla luvassa vielä loppuvuoden aikana.
Alan työttömyys on tuplaantunut alle vuodessa noin viidestä prosentista, ja työttömyysprosentin pelätään nousevan yli kahteenkymmeneen jo tänä vuonna.
– Rakentaminen on aina ollut kausiluonteista ja normaalisti kesä on parasta työllisyysaikaa. Nyt meillä oli heinäkuussa yli kymmenen prosentin työttömyys, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen kertoo.
Rakennusteollisuus on laaja toimiala aina infrarakentamisesta asuntojen pintatöihin, ja Rakennusliiton puheenjohtajan mukaan huolto- ja kunnossapitotöissä riittää edelleenkin töitä.
Norjan työvoimatoimiston mukaan maassa on valtava tarve ulkomaiselle työvoimalle. Rakennusalan työpaikkoja löytyy heidän mukaansa parhaiten erilaisten henkilöstöpalveluyritysten kautta.
Maassa investoidaan runsaasti erilaisiin energia-alan hankkeisiin ja töitä on myös Hans-myrskyn purku- ja jälleenrakennustöissä.
TE-toimistossa eures-asiantuntijana työskentelevän Anne Helinin mukaan muuttohalukkuudessa on maakuntien välillä eroa.
– Satakuntalainen ei ensimmäisenä hae töitä muista maakunnista saati sitten ulkomailta. Pohjanmaalta ja Lapista lähdetään Norjaan, Helin kertoo.
Norja mielletään kalliiksi, toisaalta palkat on paremmat
Vossin kunnassa perheineen asuva Tomi Berg epäilee, että yksi Norjaan lähtöä rajoittavista tekijöistä on mielikuva maan hintatasosta.
– Toki ruoka on hiukan kalliimpaa, mutta harvempi itseään konkurssiin syö, Berg sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien hankkimien hyödykkeiden kokonaishintataso oli Suomessa viime vuonna Euroopan seitsemänneksi korkein ja Norjassa viidenneksi korkein.
Vaikka hintataso Norjassa on Suomea korkeampi, maksetaan maassa myös parempaa palkkaa. Valimotyöntekijöiden ja hitsaajien keskiarvoansiot ovat Suomessa 3 093 ja Norjassa 3 719 euroa kuukaudessa eli noin 20 prosentia enemmän.
Hoitoalalla erot ovat vielä suuremmat. Esimerkiksi fysioterapeuttien keskiansiot ovat 48 prosenttia korkeammat.
Simon Störlingin mukaan hänen vuosittainen bruttoansionsa Norjassa on selvästi suurempi. Nettoansiot ovat kruunun heikon kurssin takia jotakuinkin samat kuin Suomessa, koska kotimaassa sai myös verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset.
Kouluruotsi antaa suomalaisille etulyöntiaseman
Ulkomaille lähtiessä ei voi ohittaa kielitaidon merkitystä. Norjan työmarkkinoilla on valtavasti ulkomaalaisia ja monissa työpaikoissa pärjää mainiosti englannilla.
Tomi Bergin mukaan heikompikin kouluruotsi antaa etulyöntiaseman esimerkiksi hollantilaisiin ja saksalaisiin. Paikkaa kannattaa hakea, vaikka ilmoituksessa vaadittaisiin myös norjan taitoa.
– Ilmoitukset on kuin joulupukin listoja, ainahan voi toivoa. Mutta kun todellisuus on sitä, että yksikään hakijoista ei osaa norjaa, niin sitten valitaan joku muu, Berg muistuttaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 9. syyskuuta kello 23 asti.