Lenni, 4, pomppii trampoliinilla ja heittäytyy aina uudestaan selälleen. Poika kikattaa. Myös äitiä, dialyysihoitaja Heli Sipiläistä, 34, pojan temput naurattavat.
Työ- ja hoitopäivän jälkeen parivaljakko tekee aina kelin salliessa jotain hauskaa ulkona.
Sipiläiselle on tärkeää, että hän ehtii tehdä muutakin kuin vain peitellä poikansa yöunille.
– Kun palasin Lennin syntymän jälkeen töihin, aloin tehdä 80-prosenttista työaikaa. Haluan puuhailla lapsen kanssa, kun hän on vielä pieni, sanoo Sipiläinen.
Viime syksynä Sipiläinen aloitti ympäristöteknologian insinöörin opinnot, mutta hän huomasi nopeasti, että työaikaa on pudotettava lisää. Sipiläinen ei halunnut uupua, eikä käyttää kaikkea vapaa-aikaa opiskeluun.
Yhä useampi hoitaja tekee Sipiläisen tavoin osa-aikaista työtä. Hyvinvointialueilla hoitajien osa-aikaisuudet ovat lisääntyneet etenkin tänä vuonna. Esimerkiksi Jyväskylässä sairaala Novassa hoitajista peräti kolmasosa on osa-aikaisia.
Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiaisen mukaan etenkin nuoret työntekijät arvostavat vapaa-aikaa.
– Nuoret eivät halua omistaa koko elämää työlle. Kolmivuorotyö uuvuttaa, ja moni haluaa elää samassa rytmissä kuin kaverit tai perhe, sanoo Vartiainen.
Muita yleisiä syitä osa-aikaisuuteen ovat samat kuin Sipiläisellä: pieni lapsi ja opiskelu työn ohessa.
Ei ihanteellista, mutta ajan henki
Sairaala Novassa hoitajien osa-aikaisuudet ovat alkaneet lisääntyä etenkin tänä vuonna.
Novan vähän yli 2000 hoitajasta liki 700 tekee osa-aikaista työtä.
Kesäksi väkeä ei ollut riittävästi, ja paikkoja on koko ajan auki. Siitä huolimatta palvelujohtaja Anne Pihl näkee positiivisia puolia.
– Olemme kääntäneet osa-aikaisten määrän jatkuvan lisääntymisen voimavaraksi. Tässä ajan hengessä meille on veto- ja pitovoimatekijä, että voimme tarjota halukkaille osa-aikaista työtä, sanoo Pihl.
Pihl myöntää, että tilanne ei ole työnantajan näkökulmasta ihanteellinen. Hänestä on kuitenkin parempi, että koulutettu työntekijä tekee edes osa-aikaista ja pysyy sairaalassa kuin että lähtee.
– Toki meillä aina lähtökohtaisesti tarjotaan kokoaikaista työtä, sanoo Pihl.
Sairaalan osa-aikaisuudet ovat lakisääteisiä, kuten osa-aikaeläke tai osittainen hoitovapaa, tai harkinnanvaraisia. Syyt ovat henkilökohtaisia, kuten omien vanhempien hoitaminen, opiskelu tai oma jaksaminen.
Pihl ei katso pahalla vuoroshoppailua joko omassa työpaikassa tai eri työnantajien välillä.
– Vastavalmistuneelle hoitajalle olisi kokemuksenkin kannalta ihan hyvä ottaa vakituinen osa-aikainen työ ja tehdä haluamiaan lisävuoroja.
Haaveena työ virka-aikana
Sairaala Novan munuaiskeskuksessa dialyysihoitajana työskentelevä Sipiläinen pitää työstään, koska se ei ole perinteistä hoitotyötä.
– Potilaan voinnin seuraamisen lisäksi dialyysikonetta pitää osata säätää ja ohjelmoida.
Keskimäärin kolme työvuoroa viikossa tekevä Sipiläinen on kuitenkin alkanut kaivata säännöllistä työaikaa ja viikonloppuvapaita.
Sipiläinen kokee, että vuorotyö sotkee niin perhe-elämää kuin sosiaalisia suhteita, koska kerran kuussa on vain yksi vapaa viikonloppu.
– Kavereiden tapaaminen on hankalaa, kun kaikki pitää sovitella hyvissä ajoin, eikä vapaa viikonloppu aina osu kovin hyvin omien menojen kannalta.
Halukkuus joustoihin vähentynyt
Hoitoalalla on yleistä, että tarvetta on myös lisä- ja ylitöihin. Sipiläinen tekee niitä silloin, kun pystyy, mutta ei kovin usein.
Tehyn kyselyn mukaan henkilöstön halukkuus joustoihin on hyvinvointialueilla vähentynyt. Vartiainen ei sitä ihmettele.
– Työ on rankkaa ja eettinen stressi kova, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi. Ihmiset eivät jaksa enää joustaa. Myös huono palkkaus hiertää työntekijöitä, sanoo Vartiainen.
Myös Pihl ymmärtää työntekijöitä: normaalitilanteessa lisä- ja ylitöitä ei pitäisi teettää, mutta siitä on tullut alan tapa.
– Meillä maksetaan hälytysrahaa ja vuoronvaihtokorvauksia, että edes niistä olisi työntekijälle hyötyä, mutta halukkuus joustoihin on silti vähentynyt.
Anne Pihl uskoo, että tulevaisuudessa osa-aikaisuudet vain lisääntyvät. Lakisääteiset osa-aikaisuudet lisääntyvät, koska hoitajakunta ikääntyy.
– Samaan aikaan alalle tulee nuoria, jotka arvostavat vapaa-aikaa, sanoo Pihl.
Parin vuoden päästä insinööriksi valmistuva Sipiläinen pohtii vakavasti alanvaihtoa. Hän on viihtynyt hoitoalalla, vaikka hänen mielestään niin palkkaukselle kuin työoloille täytyisi tehdä jotain.
– Ehkä vielä palkkaakin tärkeämpää olisi saada rauhassa kohdata potilaat ja tehdä työnsä huolella, eikä aina olisi kauhea kiire.
Osa-aikaisuus näkyy tilipussissa, mutta Sipiläinen laski jo etukäteen, millaisella palkalla hän tulisi toimeen.
– Halusin kuitenkin säilyttää elämisessä sen tason, mihin on totuttu. En halua syödä pelkkää makaronia.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.8. klo 23 asti.
Juttua on muokattu kello 9.26: Korjattu Heli Sipiläisen sukunimi otsikossa.