Sienet ovat ottaneet revanssin viime vuodesta. Tämän vuoden sienikausi on lähtenyt hienosti käyntiin, ja lajimäärät ovat huomattavia.
Näin arvioi Luonnontieteellisen keskusmuseon biologi, suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff.
– Viime syksy oli sienisadolle katastrofaalinen. Vuosikymmeniin ei ole nähty yhtä huonoa satoa. Nyt tilanne näyttää hyvältä.
Sieniä on puskenut maasta runsaasti etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa heinäkuun pitkien sadejaksojen vuoksi. Etelä-Suomen rannikoilla sateita on ollut vähemmän, joten siellä sienet tulevat hieman jäljessä.
Parhaiten sieniä löytyy von Bonsdorffin mukaan nyt tuoreista, kosteista metsistä. Kuivissa mäntykangasmetsissä satohuippua saadaan vielä odottaa.
– Vaihtelu voi olla suurta eri metsäalueiden välillä.
Sienien satokausi on elokuun ja lokakuun välissä, mutta sateilla on iso vaikutus kauden kestoon.
– Muutama vuosi sitten parhaat sadot saatiin kelin vuoksi heinäkuussa.
Harvinaisempaa ukonsientä nyt myös etelässä
Von Bonsdorffin mukaan metsistä voi nyt löytää etenkin kanttarelleja, jauhosieniä, kehnäsieniä ja haperoita. Lisäksi etenkin japanilaisten turistien suosimaa tuoksuvalmuskaa sekä hieman harvinaisempaa ukonsientä on tarjolla.
– On syksyjä, jolloin ukonsientä ei esiinny etelässä lainkaan. Nyt niitä voi löytää jopa kymmeniä yhdestä paikasta.
Ruokasieniin keskittyvä von Bonsdorff pitää ukonsientä erittäin herkullisena. Sienen lakin hän paistaisi pannulla, ja jalka sopii kuivattuna ja jauhettuna keittojen ja kastikkeiden mausteeksi.
– Ukonsieni on kookas laji, joten lakkia varten tarvitaan iso pannu.
Jos sienikori täyttyy yli oman ruokahalun, voi sieniä jopa yrittää myydä ravintoloille. Von Bonsdorff myi aikoinaan ravintoloille korvasieniä. Ravintolat itse määrittelevät niistä saatavan hinnan tarjonnan ja satokauden mukaan.
– On toki suositeltavaa, että ravintolat tarkistavat hieman poimijan taustaa, jotta kaikki toimivat vastuullisesti.
Sieniä löytyy kaupungeistakin
Jos retki syvemmälle metsään ei onnistu, voi sieniä löytää myös kaupunkympäristöstä. Von Bonsdorff nimeää Helsingistä Keskuspuiston ja Östersundomin alueet sekä laajemmin pääkaupunkiseudulta Nuuksion ja muut isommat metsäalueet.
– Ihan tien vierestä sieniä ei kuitenkaan sovi poimia, koska teiden varsille kerääntyy raskasmetalleja.
Sienestäjiä kuitenkin riittäisi. Von Bonsdorff uskoo, että luomu- ja lähiruoan suosio heijastuu myös sienestyksen suosioon.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on käynyt hurja muutos. Sienestys on nykyään muotia.
Von Bonsdorffin mukaan sienestäminen on kokonaisvaltainen elämys. Löytämisen ilo on eri luokkaa kuin jos hakisi valmispakattuja sieniä lähimarketista.
– Ja vaikka sieniä ei paljoa löytyisikään, tekee metsässä oleilu tutkitusti hyvää henkisesti ja fyysisesti.
Satoja sieniä, satoja makuja
Von Bonsdorffin nyrkkisääntönä on, että ruokasieniksi sopii kerätä vain sieniä, jotka itse tunnistaa. Pelkkä sienioppaan kuvan perusteella tunnistaminen ei riitä.
Sienistä voi käydä kysymässä tunnistusneuvoa esimerkiksi erilaisissa sienitapahtumissa.
– Parasta on, jos saa sienimetsälle asiantuntevan kaverin mukaan.
Tarjontaa ainakin riittää. Von Bonsdorff arvelee, että Suomessa on satoja erilaisia ruokasieniä. Pelkästään haperolajeja on toista sataa.
– Joskus sanotaan, että sieni maistuu sienelle. Mutta niissä on isojakin makueroja. Kun teen sienisalaattia eri sienistä, se maistuu joka kerta hieman erilaiselta.
Juttua korjattu 18.8.2023 kello 15:11: Korjattu tekstissä ollut lajike lajiksi.
Oletko ahkera sienestäjä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 19. elokuuta kello 23:een asti.