Yle kävi läpi Venäjän vaikutusvaltaisimpien päättäjien kommentteja viime vuoden keväästä alkaen. Ne osoittavat, että Suomen paikka venäläispropagandassa on muljahtanut nurinpäin.
Toukokuu 2022: Venäjä reagoi Suomen Nato-jäsenyyteen säyseästi
Presidentti Vladimir Putin 16.5.2022:
Suomen Nato-jäsenyys ei uhkaa suoraan Venäjää.
Suomen aloittaessa hakuprosessin Natoon presidentti Vladimir Putin vakuutti, ettei asia ole Venäjälle ongelma.
Putinin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ei ole suoraa uhkaa Venäjälle. Toisaalta hän varoitti, että Venäjä reagoi varmasti, jos kyseisiin maihin sijoitetaan sotilaallista infrastruktuuria.
Lausunnon merkitys: Huomionarvoista on, että Putin ei ole tämän jälkeen kommentoinut yhtä suorasti maansa suhteita Suomeen. Sen sijaan propagandan kiristyminen näkyy muun venäläisjohdon puheissa.
Tammikuu 2023: Venäjä syyttää välirikosta Suomen toimia
Ulkoministeri Sergei Lavrov 30.1.2023:
Suomi on sortunut Venäjän vastaiseen propagandaan ja sotapsykoosiin.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti yksinomaan Suomea kahdenvälisten suhteiden rapautumisesta.
– Vuosikymmenten aikana kehittyneet kahdenväliset suhteet tuhoutuivat yhtäkkiä Suomen johdon toimesta. Se valitsi kategorisesti vastakkaisen suunnan maatamme kohtaan seuraten lännen yleistä venäläisvastaista propagandaa ja sotilaallista psykoosia, Lavrov väitti Venäjän ulkoministeriön verkkosivuilla.
Lausunnon merkitys: Kyse on ulkoministerin nimissä annetusta kirjallisesta vastauksesta kysymykseen, joka lähetettiin Lavrovin vuosittaiseen tiedotustilaisuuteen.
Vastaus on malliesimerkki Venäjän propagandasta, jolla maa yrittää mitätöidä Ukrainassa aloittamansa laittoman hyökkäyssodan seuraukset kansainvälisiin suhteisiin.
Lavrov on toiminut maansa ulkoministerinä pian 20 vuoden ajan. Häntä pidetään yleisesti pikemminkin Putinin linjaaman ulkopolitiikan toteuttajana kuin sen luojana.
Huhtikuu 2023: Venäjä näkee Suomen turvallisuusuhkana
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov 4.4.2023:
Suomi hyökkää Venäjän turvallisuutta vastaan.
Putinin tiedottaja Dmitri Peskov väitti, että Naton laajaneminen on hyökkäys Venäjän turvallisuutta ja sen kansallisia etuja vastaan. Hän myös varoitti, että Suomen jäsenyys sotilasliitossa pakottaa Venäjän taktisiin ja strategisiin vastatoimiin.
Lausunnon merkitys: Peskovin väite pohjautuu venäläisten rummuttamaan propagandaan, jonka mukaan Nato ei ole puolustusliitto, vaan se uhkaa koko Venäjän olemassaoloa. Siksi Kremlin mukaan pelkkä jäsenyys sotilasliitossa vaarantaa Venäjän turvallisuuden.
Peskov esiintyy Putinin puhemiehenä, joka on tottunut selittämään mustan valkoiseksi. Hänen ei katsota kuuluvan presidentin sisäpiiriin.
Heinäkuu 2023: Venäjä pitää Suomea aggressiivisena naapurina
Turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev 31.7.2023:
Suomi on ottanut tietoisesti vihollismielisen kurssin.
Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrušev väitti Suomen hakevan USA:n painostamana vastakkainasettelua Venäjän suhteen.
– Washingtonin kuraattorien ruokkiman Suomen johdon nykypolitiikka tuhoaa Venäjän ja Suomen hyvät naapuurussuhteet, jotka luotiin fasistisen Saksan murskatappion jälkeen.
– Nyt on tietoisesti otettu uudestaan vihollismielinen kurssi maatamme kohtaan. Lähimenneisyydestä ei ole näemmä otettu opiksi, Patrušev lausui uutistoimisto Interfaxin mukaan.
Petroskoin turvallisuuskokouksessa esiintynyt Patrušev syytti suomalaisia myös kapinamielialojen ruokkimisesta Venäjällä ja voimistuneista vaatimuksista luovutetun Karjalan palauttamiseksi.
Lausunnon merkitys: Väitteen mukaan Suomi hakee yhä tarkoituksellisemmin sotilaallista konfliktia Venäjän kanssa.
Venäjän propagandassa Nato-Suomi esitetään yleisesti Yhdysvaltain sätkynukkena. Nyt myös suomalaisten omaa tahtoa venäläisvastaisiin toimiin korostetaan, ja sitä perustellaan muun muassa historialla.
Putinin oikeaksi kädeksi luonnehdittua Patruševia pidetään yhtenä presidentin läheisimmistä liittolaisista. Aiemmin Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtajana työskennellyt Patrušev on toiminut lähes 15 vuoden ajan sihteerinä Venäjän turvallisuusneuvostossa, joka muovaa presidentin johdolla maan turvallisuuspoliittisia päätöksiä.
Elokuu 2023: Suomen Nato-jäsenyys uhkaa kriittisesti Venäjää
Puolustusministeri Sergei Šoigu 9.8.2023:
Suomen Nato-jäsenyys on vakava epävakautta luova tekijä.
Puolustusministeri Sergei Šoigu väitti, että Nato-Suomesta on tullut merkittävä uhka Venäjän turvallisuudelle.
Šoigun mukaan sotilaalliset turvallisuusuhat ovat kasvaneet merkittävästi Luoteis-Venäjällä. Tätä puolustusministeri selitti väittämällä, että Suomeen tuodaan luultavasti Naton hyökkäyskalustoa, jolla kyetään iskemään Venäjän elintärkeisiin kohteisiin.
Myöhemmin Šoigu on ilmoittanut Venäjän vastaavan kasvaneeseen uhkaan tiivistämällä sotilasyhteistyötä Valko-Venäjän kanssa.
Lausunnon merkitys: Puolustusministerin kommentti näyttää, kuinka reilussa vuodessa virallisen Venäjän julkisissa puheissa suhtautuminen Nato-Suomeen on kääntynyt päälaelleen.
Venäjä väittää nyt, että Suomi uhkaa sitä suoraan. Siksi venäläisjohto pitää konkreettisia vastatoimia välttämättöminä riippumatta siitä, kuinka Suomi kehittää puolustustaan sotilasliiton jäsenenä. Samalla venäläinen propaganda pyrkii pelottelemaan suomalaispäättäjiä, jotta yhteistyötä sotilasliitossa rajoitettaisiin.
Šoigua on kritisoitu kärkkäästi epäonnistumisista Venäjän käymässä hyökkäyssodassa Ukrainassa. Muun muassa Wagner-palkkasotilaskapinaa johtanut Jevgeni Prigožin on vaatinut puolustusministerin eroa. Presidentin lähipiiriin pitkään kuulunut Šoigu on kuitenkin pitänyt asemansa Putinin tuella.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?
Nato-jäsenyys ja aktiivinen tuki Ukrainalle ovat kääntäneet virallisen Venäjän puhetavan Suomea kohtaan.
Venäjän propagandassa on aiemmin vaalittu ajatusta erityssuhteesta Suomeen. Naapuruutta on pidetty jopa malliesimerkkinä Venäjän kansainvälisissä suhteissa. Nyt Venäjä on alkanut pitää Suomea muiden länsimaiden tapaan yhä suoremmin vihollismaana.
On tärkeää ymmärtää, että korkeiden venäläisjohtajien julkiset ulostulot ovat osa maan propagandaa. Niillä yritetään vaikuttaa suomalaisten lisäksi venäläiseen yleisöön.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 22.8. klo 23 asti.