Maahanmuuton tiukentaminen ja sen menojen leikkaaminen on ollut pitkään perussuomalaisten keskeinen vaaliteema. Yle selvitti, miten se näkyy Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa.
Ainakin niin, että maahanmuuttoa koskeva osio on koko hallitusohjelman konkreettisinta ja yksityiskohtaisinta antia.
– Tässä näkyy perussuomalaisten kädenjälki selvästi, vanhempi tutkija Rolle Alho E2 Tutkimus -tutkimuslaitoksesta sanoo hallitusohjelman linjauksista.
– Sinne on saatu ihan hyvin niitä tavoitteita läpi, mitä meillä on ollut, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Tutkijat: Hallitusohjelmaa leimaa maahanmuuttokielteisyys
Hallitusohjelma vähentää pakolaisten määrää ja tiukentaa maassaolon ehtoja. Pyrkimys on myös kotouttaa maahantulijat entistä paremmin.
– Että ihmiset tekisivät töitä ja tuottaisivat hyötyä sille maalle, johon muuttavat, sen sijaan että eläisivät sosiaaliturvalla, PS:n Mäkelä perustelee.
Ylen haastattelemien maahanmuuton tutkijoiden mukaan hallitusohjelmaa leimaa kielteisyys maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan.
– Siellä on erittäin vähän huomioita siitä, että maahanmuutto olisi jollain tavalla positiivinen asia. Maahanmuutosta ja -muuttajista syntyy paljon ongelmia, erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta luonnehtii hallitusohjelmaa.
– Minusta iso linja on tietty epäluulo maahanmuuttajia kohtaan. Etupäässä sanktioiden ja uhan kautta pyritään edistämään kotouttamista, Rolle Alho sanoo.
Entä ne maahanmuuton menojen leikkaukset?
Menolisäykset syövät maahanmuuton leikkauksia
Vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2023 perussuomalaiset laski, että maahanmuutosta aiheutuvia suoria menoja voitaisiin vähentää tänä vuonna noin 300 miljoonaa euroa.
Säästöt olisivat tulleet pääosin pakolaiskiintiön nollaamisella sekä leikkauksilla kotouttamis- ja vastaanottomenoihin.
Näin suuriin ja nopeisiin suoriin säästöihin ei hallitusohjelman mukaan päästä, mutta merkittäviä leikkauksia hallituskaudella 2023–2027 on silti luvassa.
– Toki sinne olisi voinut tehdä varmasti paljon suurempiakin säästötoimia, vaikka kotoutuspuolelle. Itse vähän vierastan kotoutusajattelua. Enemmänkin se pitäisi olla tulijan asia kotoutua, perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoo.
Maahanmuuttoon on tulossa myös isoja menolisäyksiä, kuten turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Ne syövät nettosäästöä.
– Täytyy muistaa, että kun toimintaa tehostetaan, saadaan vaikka käsittelyjonoja lyhennettyä, niin se kysyy myös työvoimaa, Mäkelä sanoo.
Työttömyysturvan kielilisästä suurin säästö?
Hallitusohjelman maahanmuutto-otsikon alla on suoria menosäästöjä noin 250 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Suurimpia leikkauksia ovat pakolaiskiintiön puolittaminen 500:aan sekä vastaanoton ja oleskelulupien tiukentaminen.
Suurin maahanmuuttoon liittyvä menosäästö on kuitenkin hallitusohjelman sosiaaliturvaosiossa.
Työmarkkinatuen kielilisän lasketaan säästävän yli 100 miljoonaa euroa kuluvalla hallituskaudella. Lisäksi sen arvioidaan vahvistavan työllisyyttä 32 miljoonan euron edestä vuodessa.
Hallituksen ajatus on, että riittävästi suomea tai ruotsia osaavat saisivat enemmän työttömän työmarkkinatukea kuin kielitaidottomat tai huonosti kieltä osaavat.
Erityisesti tämän säästön toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, koska kielilisään liittyy perustuslaillisia haasteita. Perustuslain mukaan kieli on yksi kielletty syrjintäperuste.
Työministeri Satonen: Kielilisän tarkoitus integroida maahanmuuttajia
Työmarkkinatuen kielilisä lienee tullut hallitusohjelmaan kristillisdemokraateilta. Puolue teki asiasta lakialoitteen ollessaan oppositiossa viime hallituskaudella.
– Sen ajatus on nimenomaan siinä, että kun osaa paikallista kieltä, suomea tai ruotsia, niin se edesauttaa integroitumista Suomeen huomattavasti ja myös parantaa työllisyysmahdollisuuksia, työministeri Arto Satonen (kok.) perustelee esitystä Ylelle.
Orpon hallituksen ohjelmassa asiasta ei ole yksityiskohtaisempaa esitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa muistiossa asiaa kuitenkin hahmotellaan.
Ensin kaikkien työmarkkinatukea alennettaisiin. Sen päälle kielilisän voisivat saada kaikki ne, jotka osoittaisivat riittävän suomen tai ruotsin kielen tason (B1) tai joilla on peruskoulun päättötodistus.
Käytännössä siis maahanmuuttajille maksettaisiin muita pienempää työttömyystukea.
STM:n muistiossa ei esitetä tarkkaa summaa, mutta kielitaidottomat tai huonosti kieltä osaavat voisivat saada kymmeniä euroja vähemmän työttömyystukea kuussa kuin muut.
STM:n muistiossa on arvio, että työmarkkinatuen taso olisi vajaat 700 euroa ilman kielilisää.
Peruskielitaidon (B1) hallitseva ymmärtää ja osaa puhua selkeästi yleiskieltä, kun on kyse tutuista asioista. Se on maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielitaidon tavoitetaso, jolla pärjää auttavasti työelämässä.
Työministeri Satonen sanoo, että uudistusta suunniteltaessa ensin täytyy miettiä muun muassa miten kielikoulutusta tarjotaan.
Kielilisä lisäisi Kelan menoja
Muistiossa todetaan, että tarkkaa arviota ehdotuksesta ei voi tehdä, koska riittäviä tietoja työmarkkinatuen saajien kielitaidosta ei ole. Nyt tietopohjana on kysely, jossa maahanmuuttajat arvioivat omaa kielitaitoaan.
Sen perusteella on laskettu, että uudistuksella voitaisiin säästää työmarkkinatuen menoja 26 miljoonaa euroa vuodessa. Muistion mukaan laskelma on kuitenkin epävarma.
Perusoikeuksien turvaamisen vuoksi mallia voidaan joutua muokkaamaan siten, että leikkaus ei kohdistuisi läheskään niin suureen osaan etuudensaajia kuin arviossa on oletettu.
Myös kielikokeiden järjestämisestä voisi koitua isoja menoja. Muistiossa ei ole arvioitu Kelan hallinnollisten kustannusten kasvua sekä toimeentulotukihakemusten ja yleisen asumistuen määrien mahdollisen kasvun vaikutuksia.
– Tämä tietenkin aiheuttaisi meille jonkin verran lisää työtä, tai voi olla paljonkin, riippuen siitä, millainen malli säädetään, lainsäädännön kehittämisjohtaja Marjukka Turunen Kelalta sanoo Ylelle.
Kielitaidon testaaminen ei Turusen mukaan voisi olla kuitenkaan Kelan tehtävä.
– Se varmaan edellyttää omanlaista osaamistakin.
Koko uudistus voi kaatua eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka ottaa kantaa lakiesitysten perustuslain mukaisuuteen.
Asiantuntija: Kielivaatimus voi olla perustuslain vastaista syrjintää
Perustuslain asiantuntijat kommentoivat Ylelle, että esitykseen työmarkkinatuen kielilisästä sisältyy merkittäviä perustuslaillisia haasteita.
– Perustuslain mukaan ihmisten asettaminen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta esimerkiksi iän, kielen, alkuperän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kielletty. Hallituksen olisi esitettävä hyväksyttävä peruste asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg sanoo.
Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, dosentti Pauli Rautiainen toteaa, että esitys on sukua Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lakiesitykselle. Sen mukaan maahanmuuttajien perusturva olisi ollut pienempi kuin muilla.
– Tämän esityksen perustuslakivaliokunta katsoi yksiselitteisesti perustuslain vastaiseksi. Se rikkoi sekä meidän sosiaaliturvaa koskevia aineellisia perusoikeuksia että oli perustuslain syrjintäkiellon vastainen, Rautiainen sanoo.
Sipilän hallitus perusteli lakiesitystään maahanmuuttajien integroimisella yhteiskuntaan. Perustuslakivaliokunta ei katsonut sitä kuitenkaan hyväksyttäväksi perusteeksi maahanmuuttajien perusturvan alentamiselle.
Vaikka työmarkkinatuen kielivaatimus koskisi kaikkia, niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin, niin on otettava huomioon sen tosiasialliset seuraukset, Dahlberg huomauttaa.
– Jos se johtaa siihen, että ihmiset joutuvat tosiasiassa eriarvoiseen asemaan, niin syrjintäkielto koskee myös tämän tyyppisiä toimia, välillistä syrjintää.
Tutkija: ”Aikamoisia keppimenettelyitä”
Maahanmuuton tutkijat epäilevät, edistävätkö hallitusohjelman toimet maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Nyt sitä yritetään tehostaa aikamoisilla keppimenettelyillä, tutkija Pasi Saukkonen sanoo.
Saukkosen mielestä hallitusohjelma olettaa, että asiat saadaan tapahtumaan yksinkertaisesti ja nopeasti, sormia napsauttamalla.
Saukkonen pitää ehdottoman tärkeänä, että jos maahanmuuttajien tukia leikataan, niin toimien vaikutusta seurataan tarkasti.
– Koska jos sellaiset keinot eivät ole toimivia, niin silloin tähän maahan luodaan vain lisää eriarvoisuutta. Ja se maksaa.
Tutkija: Hallitusohjelma ei puhu maassa viihtymisestä mitään
Tutkija Rolle Alhon mukaan hallitusohjelma siirtää vastuuta kotoutumisesta entistä enemmän yksilölle.
– Maasta joutuu aikaisempaa helpommin ulos eri syistä. Onko se sitten kannustamista? Siitä voidaan olla montaa mieltä.
Alhon mukaan on ristiriitaista, että samalla kun hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista epäonnistuneena, se aikoo kiristää kansalaisuuden ja oleskeluluvan ehtoja.
– Siinä on se vaikutus, että kotoutuminen monen osalta vaikeutuu.
Kotoutumiseen liittyy myös maassa viihtyminen, Alho huomauttaa.
– Useiden tutkimusten mukaan rasismi ja etninen syrjintä vähentävät eri vähemmistöihin kuuluvien viihtymistä Suomessa. Tätä puolta hallitusohjelmassa ei ole nostettu esiin.
Saukkonen on huolestunut siitä, että hallitusohjelma luo hänen mukaansa kielteistä mielialaa Suomeen muuttaneita ja heidän lapsiaan kohtaan.
– Tämä symbolinen ulossulkeminen yhdistettynä siihen, että maahanmuuttajilla on monesti taloudellista huono-osaisuutta ja erilaista sosiaalista haavoittuvuutta, on tavattoman vaarallista.