Hyppää sisältöön

Kuvottava löyhkä Kangasalan Kirkkojärvellä piinaa vuodesta toiseen – näin asukas kuvailee hajua

Kirkkojärven ekologisen tilan parantamiseksi on mietitty useita hoitotoimenpiteitä. Toimet rehevöitymisen estämiseksi ovat kuitenkin rajoitettuja, koska järvi on luonnonsuojelualuetta.

Kirkkojärven voimakkaan hajun syynä ovat sinilevät, jotka vapauttavat kaasuja ilmaan. Pertti Salo asuu aivan järven vieressä. Video: Katri Tapola / Yle, Marko Melto / Yle
Anu Hurme,
Katri Tapola
Avaa Yle-sovelluksessa

Pistävä, ummehtunut löyhkä on vallannut elokuussa Pirkanmaan Kangasalan Kirkkojärven rannan ilman.

Voimakas haju johtuu järveä verhonneesta sinilevästä. Levää on kerääntynyt rantaan runsaasti, ja se on alkanut mädäntyä.

Aivan Kangasalan keskustan tuntumassa sijaitseva Kirkkojärvi on haissut tänä vuonna niin paljon, että hajusta ilmoitettiin pelastusviranomaisille. Moni epäili hajua kaasuvuodoksi.

– Haju on pahimmillaan ollut kuvottava, kuvailee aivan Kirkkojärven vieressä asuva Pertti Salo.

Leväkukuntoa järven pinnassa.
Kirkkojärvi on ollut 1980-luvulta lähtien yksi Suomen rehevöityneimmistä järvistä. Kuva: Marko Melto / Yle

Tiistaiaamuna haju Kuohunlahden rannalla oli jo lähes kaikonnut.

Kangasalan kaupungin ympäristönsuojeluun ei ole tehty valituksia hajusta. Kangasalan ympäristöpäällikkö Tuomo Antila kertoo kiertäneensä Kirkkojärven rantoja sen jälkeen, kun pelastuslaitokselle alkoi tulla puheluita.

– Sateinen maanantaipäivä on hajottanut leväkasvustoa ja pysäyttänyt hajun etenemisen, Antila sanoo.

Kangasalan kaupungin ympäristöpäällikkö Tuomo Antila
Kirkkojärven pelastamiseksi on mietitty useita toimenpiteitä, kertoo Kangasalan kaupungin ympäristöpäällikkö Tuomo Antila. Kuva: Marko Melto / Yle

Onko peli Kirkkojärven osalta menetetty?

Kirkkojärvi on sekä leveydeltään että pituudeltaan noin 1,5 kilometriä. Aivan järven kupeessa asuva Pertti Salo on harmitellut naapurustonsa kanssa järven rehevöitymistä. Järvestä ei enää voi nauttia.

– Joskus hiekkarannat ympäröivät järveä ja ihmiset kävivät uimassa. Viime vuonna täällä näkyi vielä joutsenia, mutta tänä vuonna järvi ei ole kelvannut enää niillekään, Salo sanoo.

Kirkkojärven ekologinen tila on Kangasalan kaupungin ympäristösuunnittelijan Katri Tolosen mukaan huono. Järveen on pumpattu jätevettä aina 80-luvulle asti.

Tilanteeseen ei Tolosen mukaan ole nopeita ratkaisuja, vaan hajut hälvenevät levätilanteen rauhoittuessa.

Katri Tolonen Kangasalan Kirkkojärven rannassa.
Kangasalan kaupungin ympäristösuunnittelija Katri Tolonen uskoo, että Kirkkojärvi paranee ajan myötä. Kuva: Marko Melto / Yle

Järven kunnostamiseksi on tehty töitä viimeisen kuuden vuoden ajan esimerkiksi hoitokalastuksen muodossa. Tolonen kertoo, että järvestä on poistettu särkeä.

– Hoitokalastus ei kuitenkaan yksinään ole riittänyt järven tilan korjaamiseen. Kirkkojärvi on luonnonsuojelualuetta sekä Natura-aluetta, ja se rajoittaa kunnostustoimenpiteiden mahdollisuuksia, Tolonen sanoo.

Ympäristöpäällikkö Tuomo Antila myötäilee Tolosta. Koska alue on suojeltu, laajoja selvityksiä ja tutkimuksia on tehtävä ennen yhtäkään ratkaisua.

Vuosien aikana on Antilan mukaan mietitty esimerkiksi imuruoppaamista ja niittämistä.

– Järvessä elää kuitenkin uhanalaista eliöstöä ja arvokasta kasvistoa, joka on otettava huomioon vesikasvistoa poistaessa. Se on myös useiden lintulajien muuttojärvi.

Pertti Salo Kangasalan Kirkkojärven rannassa.
Kirkkojärven rehevöitymisen takia Kirkkojärvestä ei saa enää kaikkia hyötyjä irti, harmittelee Pertti Salo. Kuva: Marko Melto / Yle

Pertti Salo ajattelee pelin olevan Kirkkojärven osalta menetetty siinä mielessä, että järvi ei ole enää keidas keskellä kaupunkia. Kalastukseen järvi hänen mukaansa kelpaa.

Antila ja Tolonen uskovat, että järvi elpyy ajan myötä.

– Vaikka virkitysarvo on vähentynyt, on muistettava, että järvi on aikanaan suojeltu sen luontoarvon takia, Antila sanoo.

Päänsärkyä runsaista leväesiintymistä

Ely-keskuksen ylitarkastaja Anu Peltonen kertoo, että sinileviä on havainnoitu kesäkuun alusta lähtien viikoittain eli toistaiseksi 12 viikon ajan. Kirkkojärvestä on tehty tänä aikana sinilevähavaintoja kahdeksan kertaa. Runsaita havaintoja on ollut kuutena viikkona.

Leväkukuntoa järven pinnassa.
Hajuhaitat ilmaantuvat Kangasalan Kirkkojärvelle usein elokuussa. Kuva: Marko Melto / Yle

Tilanne on tyypillinen rehevässä Kirkkojärvessä. Esimerkiksi viime kesänä levää havaittiin järvellä 18 viikkoa kestäneen havainnointijakson aikana yhteensä 15 viikon ajan. Pahasta hajusta tehtiin ilmoitus myös viime vuoden elokuussa.

– Haju ei ole vaarallista, mutta mikäli leväesiintymät ovat erittäin runsaita, voivat ilmaan vapautuneet yhdisteet aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, Peltonen sanoo.

Millaisia ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 23:een saakka.

Suosittelemme