Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaan Littoistenjärveen levitettiin kuusi vuotta sitten 140 000 kiloa polyalumiinikloridia. Kemikaali puhdisti veden kirkkaaksi ja lukitsi ravinteet pohjaan.
Riemu tuloksista kesti alle kaksi vuotta. Hyvin pian vesi alkoi samentua ja ravinteiden määrä lisääntyä.
Ely-keskus on seurannut järven tilaa ja tehnyt ennusteita sen tulevaisuudesta. Jos kehitys olisi jatkanut aiempien vuosien kaavaa, olisi edessä lähiaikoina ollut luultavasti uusi puhdistus.
– On vaikea arvioida, pitääkö käsittely uusia ja millä aikavälillä. Jos tutkimusaineisto olisi loppunut viime vuoteen, olisi voinut sanoa, että olisi ollut aika uusia käsittely, ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön erikoisasiantuntija Harri Helminen toteaa.
Vastaava käsittely on tehty Rymättylän Kirkkojärvessä noin 20 vuotta sitten. Helminen arvioi kokemusten perusteella, että siellä uusintakäsittely olisi ollut tarpeellinen noin kymmenen vuotta sitten.
Vesirutto vei voiton sinilevästä
Littoistenjärven tila on elänyt puhdistuksen jälkeen aaltoliikkeessä. Välillä sinilevää on ollut niin paljon, että terveystarkastaja on kehottanut välttämään uimista. Tänä vuonna näyttää siltä, että järvessä kasvava vesirutto on vienyt voiton sinilevästä.
– Järvessä on kilpailuasetelma. Avoimen veden levät, joihin sinilevä kuuluu, kilpailevat samoista ravinteista uposkasvien, kuten vesiruton kanssa. Uposkasveja on nyt aiempaa enemmän, joten sinilevälle jää vähemmän vapaata ravintoa, Harri Helminen kertoo.
Hänen mukaansa Littoistenjärvi onkin nyt lähes yhtä hyvässä kunnossa kuin pian kunnostuksen jälkeen. Tasapainon löytäminen on kuitenkin vaikeaa. Riskinä on, että vesirutto leviää ja valtaa koko järven.
– Uposkasvillisuuden vähäinen runsastuminen on hyvä asia, mutta iso määrä voi aiheuttaa ongelmia, Helminen toteaa.
Esimerkiksi 1990-luvulla Littoistenjärvi oli joinakin vuosina täynnä vesiruttoa.
Kalastajia kaivataan
Kemiallinen käsittely auttaa sitomaan järvessä olevaa fosforia, mutta järven ekosysteemi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti fosfori palautuu kiertoon.
Littoistenjärven hoitokunnan varapuheenjohtaja Timo Stolt kertoo, että fosforia on pyritty poistamaan järvestä keräämällä pohjakasvustoa ja siirtämällä sitä muualle. Työ on kuitenkin hidasta.
Toinen, nopeampi keino olisi kalastus. Innokkaita kalastajia pitäisi vain löytää riittävästi.
– Kalakanta on nyt jopa liian suuri. Olemme yrittäneet myydä hätäapuna katiskalupia, mutta ne eivät ole osoittautuneet suureksi menestykseksi. Kalastajien määrä on vähentynyt eivätkä varsinkaan nuoret ole siitä enää niin kiinnostuneita, Stolt toteaa.
Hän pelkää kalakannan vaikutusta järven tilaan.
– Kalat syövät pohjakasvustoa ja lahnat möyhivät pohjaa. Näin fosforia nousee ja palaa takaisin veteen. Sitten edessä voi olla samoja ongelmia kuin aiemminkin.
Suomessa on puhdistettu järviä kemiallisesti vain vähän. Puhdistuksen esteenä on muun muassa sen kallis hinta.
Stolt kokee, että Littoistenjärven hoitoon laitettu panos on ollut sen arvoista.
– Ikkunoita ei voinut ennen pitää auki kuumina kesäpäivinä, kun haju oli niin karmea. Nyt järvi on juuri sellainen kuin suomalaisen järven pitääkin olla.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu päättyy 29.8. kello 23.