Kaustisen seutukunta toimii Huoltovarmuuskeskuksen pilottialueena, jonka tehtävänä on kehittää alueelliseen varautumiseen liittyviä toimintamalleja, jotka olisivat monistettavissa myös muualle Suomeen.
Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama hanke alkoi viime vuoden syyskuussa ja kestää elokuun 2025 loppuun saakka.
Vanhempi varautumisasiantuntija Katri Saukkonen pitää Kaustisen seutukunnan hankkeen etuna sitä, että mukana on useita kuntia.
– Kunnat hakevat yhteisesti ratkaisuja alueellaan oleviin, huoltovarmuutta koskeviin kysymyksiin. Toivomme tietenkin, että tämä toimisi pilottiprojektina, josta nousisi hyviä käytänteitä muidenkin kuntien ja alueiden käyttöön.
Uhat ja varautumisen aste vaihtelevat alueellisesti
Suomen eri alueet poikkeavat paljon toisistaan uhkien kannalta elinkeinorakenteesta alkaen. Varautuminen muuttuu vääjäämättä, kun uusia uhkia on tullut ilmastonmuutoksesta lähtien.
– Alueethan ovat hyvin erilaisia uhkien kannalta, rannikolla voi uhata öljyonnettomuus, on ydinvoimaloita, toiset alueet ovat maatalousvaltaisia ja niin edelleen, luettelee Saukkonen.
Takavuosina huoltovarmuutta ajateltiin lähinnä siitä lähtökohdasta, että vieras valtio hyökkää Suomeen. Yksi kulmakivi oli Nokian vesikriisi vuonna 2007, kun jätevettä pääsi sekoittumaan kuntalaisten juomaveteen.
Sittemmin uhkakuvat ovat laajentuneet, ja varautumisessa otetaan huomioon niin tietoverkkoihin kohdistuneet uhat kuin sään ääri-ilmiöt.
Kaustisen seutukunnassa Huoltovarmuusprojektia vetävä Pekka Raittila näkeekin, että valmiutumisen taso heittelee.
– Toisilla kunnilla on ollut ihan hyvääkin varautumisajattelua, toisilla suunnitelmat taas ovat ihan maakuntamuseotavaraa, sanoo Pekka Raittila
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet tarkastelemaan huoltovarmuusasioita aivan uudella tavalla.
– Nämä maailman tapahtumat näkyvät selvästi siinä, kuinka huoltovarmuusasioita mietitään nyt ja satsataan esimerkiksi materiaaliseen varautumiseen ja varautumistoimien kehittämiseen, sanoo Katri Saukkonen Huoltovarmuuskeskuksesta.
Yhteinen valmiussuunnitelma takaa, että tiedetään kuinka naapuri toimii
Kaustisen seutukunnassa varautumista tarkastellaan neljän eri painopistealueen kannalta. Näitä ovat sähkö, kyberuhat, vesihuolto ja elintarviketuotannon jatkuvuus.
– Nämä kaikki osa-alueet ovat ihmisiä lähellä. Yhteiskuntamme muodostuu siitä, että ihmiset pystyvät toimimaan, sanoo Saukkonen.
Kaustisen seutukunnassa kartoitetaan varautumisen tilaa ja tarpeita, alueellisia riskejä ja pullonkauloja sekä alueen vahvuuksia. Esimerkiksi seudun biokaasuntuotanto nähdään tulevaisuudessa yhtenä huoltovarmuuden lähteenä.
Hankkeessa selvitetään varautumisen tilannekuva ja kehitetään kuntien ja muiden viranomaisten yhteistoimintaa. Tavoitteena on laatia kuntien yhteinen valmiussuunnitelma yhteiskunnan häiriötilanteita varten.
– Jos esimerkiksi sattuu jokin luonnonoikku, niin harvemmin se yhteen kuntaan iskee. Kun suunnitelmat ovat samankaltaiset tai samat, niin tiedetään miten naapurikin toimii. Kukaan ei yksinään pärjää, toteaa Raittila.
Huoltovarmuutta pohditaan myös vapaaehtoispohjalta
Aluehallintovirastoissa ja ely-keskuksissa on omat huoltovarmuusasiantuntijansa ja kunnillakin omat lakisääteiset varautumisvelvoitteensa. Saukkonen uskoo, että juuri kunnat tarvitsevat enemmän tukea varautumiseen liittyvissä asioissa ja Huoltovarmuuskeskus on rahastostaan valmis tukemaan kuntia.
– Kun ehdotus Kaustisen seutukunnalta tuli, näimme että se on erinomainen aihio siihen, että kunnat yhdessä lähtevät suunnittelemaan varautumista ja miettimään mikä on juuri sille alueelle keskeistä.
Saukkonen on ilahtunut siitä, että alueilla on paljon vapaaehtoisuuteen perustuvaa eri toimijoiden yhteistyötä. Esimerkiksi viranomaiset voivat pohtia yritysten kanssa varautumumiseen liittyviä asioita.
– Kun toiminta ponnistaa vapaaehtoisuudesta, silloin motivaatio on kohdillaan.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 4. lokakuuta kello 23 asti.