Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi on jäämässä raskaasti alijäämäiseksi.
Ensimmäisen puolen vuoden talouden seurantatietojen perusteella tilinpäätösennuste osoittaa lähes 96 miljoonan euron alijäämää.
Hyvinvointialueet ovat talousvaikeuksissa koko maassa, sillä kaikki alueet ovat arvioineet ensimmäisen vuoden jäävän alijäämäiseksi, ja pääosin myös talousennusteet ovat heikentyneet keväästä. Keski-Suomessa ennuste heikkeni kymmeniä miljoonia, sillä keväällä alijäämäksi arvioitiin 51 miljoonaa.
Suurin syy Keski-Suomen hyvinvointialueen taloustilanteeseen on, että tämän vuoden rahoitus on yli 80 miljoonaa euroa pienempi kuin hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan todelliset kustannukset.
Suurimmat vaikuttavat tekijät ovat koronasta jäänyt hoito- ja hoivavelka, työvoiman saatavuusvaikeudet ja hintojen nousu.
– Rahoitusmalli ei riittävästi huomioi siirtyneen toiminnan todellista vuodenvaihteen kustannustasoa eikä tämänhetkistä kustannustason muutosta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.
Lähes sadan miljoonan euron alijäämä tarkoittaa Tolletin mukaan noin 2 000 henkilötyövuoden kustannuksia.
– Hyvinvointialueen ei ole mahdollista karsia toimintaansa näin paljon loppuvuoden aikana.
Tämän vuoden valtion rahoitus hyvinvointialueille perustuu kuntien ja kuntayhtymien vuosien 2021 tilinpäätösten ja vuoden 2022 talousarvioiden tietoihin. Vuoden 2022 talousarviot ylittyivät ja rahoitusta korjattiin.
Tolletin mukaan hyvinvointialue ei ole tehnyt alkuvuoden aikana päätöksiä tai ratkaisuja, jotka olisivat oleellisesti nostaneet kustannuksia.
Keski-Suomen niin sanotun kertakorvauksen summa on noin 51 miljoonaa euroa, mutta korjattunakaan tämän vuoden rahoituksen taso ei vastaa todellisia kustannuksia.
Esimerkiksi koronasta jäänyt hoito- ja hoivavelka on kasvattanut palveluntarvetta yli 30 miljoonalla eurolla. Työvoiman saatavuusongelmien vuoksi työvoimaa on esimerkiksi jouduttu hankkimaan kalliilla. Hintojen nousun vaikutus on 16 miljoonaa euroa ja sote-alan palkkauksen ns. perälautaratkaisun 9,7 miljoonaa euroa.
Yt-neuvottelut mahdollisia
Hyvinvointialueen on saatava taloutensa tasapainoon vuonna 2026. Säästöjen saamiseksi on jo laadittu yli sata konkreettista toimenpidettä. Esimerkiksi tietohallinnon uudistuksella tavoitellaan uusien digitaalisten hoitopolkujen käyttöönottoa ja liikkuvien, kotiinvietävien palvelujen lisäämistä.
Hyvinvointialuejohtaja Tollet pitää myös yt-neuvotteluja mahdollisena.
– Organisaation rakennetta ja johtamismallia pitää varmasti miettiä.
Valtio tarkastaa hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa vuosittain takautuvasti. Tämän vuoden toteutuneisiin kustannuksiin perustuvan rahoituksen tarkistus vaikuttaa vasta vuoden 2025 rahoitukseen.