Valtiovarainministeri Riikka Purra paljasti perjantaina tiedotustilaisuudessa budjettiehdotuksen vuodelle 2024. Vaikka menoja leikataan neljällä miljardilla eurolla, velkaantuminen jatkuu.
Siksi Purran mukaan nyt on korkea aika tarttua toimeen.
Työantajaliitossa budjettia kiitellään vuolaasti. EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan Orpon hallitus on kääntämässä Suomen taloutta kestävään suuntaan – vaikka velkaantuminen vielä ensi vuonna jatkuukin.
– Toinen myönteinen seikka on tutkimukseen ja kehitykseen varatut määrärahat, jotka tulevat erillisestä rahoituslaista. Ensi vuonna nähdään selvä kasvu yrityksiä hyödyttävään tutkimus- ja kehitystoimintaan, Urrila sanoo.
– Kolmas myönteinen asia on, että kokonaisveroaste ei nouse hallituksen päätöksillä – ja työn verotukseen tulee ensi vuonna pieni kevennys. Tämä toivottavasti lisää työllisyyttä ja luo sitä kautta julkiseen talouteen uutta rahoituspohjaa.
Työntekijäleiri SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta latoo madonluvut. Hän sanoo ymmärtävänsä, että sopeuttamiselle on tarve – hallituksen valitsema linja ei kuitenkaan ole mieleen.
– Varmaan tämä finanssipoliittinen viritys on oikeansuhtainen. Mutta me emme olisi käyttäneet rahaa veroalennuksiin tässä vaiheessa, hän sanoo.
Työtekijäliitot ovat haukkuneet pitkin kesää hallituksen suunnitelmia porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikentää lakko-oikeutta, puuttua paikalliseen sopimiseen ja leikata sosiaaliturvaa.
Elorannan mukaan hintojen nousu on kohdellut ankarasti pienituloisia, joilta viedään nyt leikkauksilla lisää.
– Onhan tämä kovaa politiikkaa.
Veronmaksajat: Veronkevennys tuotti pettymyksen
Valtiovarainministeri Riikka Purra lupaili tiedotustilaisuudessa kevennystä etenkin pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotukseen.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertoo kuitenkin pettyneensä. Hän odotti hallitusohjelman perusteella enemmän. Lehtisen mielestä ansiotuloja pitäisi keventää etenkin ensi vuonna, mutta nyt kevennykset painottuvat hallituskauden loppupuolelle.
– Ostovoiman kohennusta olisi tarvittu nyt heti, Lehtinen sanoo.
Toinen ikävä yllätys Lehtiselle oli se, että kiinteistöveron alaraja nousee 1,3 prosenttiin.
– Tällä tavalla kunnat pakotetaan kiristämään kiinteistöveroa.
Myös se syö Lehtisen mukaan kansalaisten heikentynyttä ostovoimaa.
”Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen”
Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyöjärjestö Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas löytää budjettiehdotuksesta piirteitä, jotka herättävät huolta.
Ensimmäinen huoli liittyy sosiaaliturvan leikkauksiin.
– Kun leikataan massiivisesti sosiaaliturvaa sieltä täältä, voi olla ihmisiä, joihin ne leikkaukset osuvat montaa kautta. Näin se voi kohdistua kohtuuttomasti yksittäisiin henkilöihin ja ryhmiin, Kiukas kuvaa.
– Onko tehty hyvän lainvalmistelun mukainen analyysi kokonaisvaikutuksista? Se on meidän suurin huolemme.
Sosten näkökulmasta iso kysymys on myös järjestöjen rahoitus. Hallituskauden lopulle on merkitty mittava 100 miljoonan euron leikkaus terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin.
– Jos joka neljäs euro järjestöjen saamasta tuesta leikataan, se merkitsee massiivista iskua siihen toimintaan, joka kohdistuu yhteiskunnan heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen, Kiukas sanoo.
Onko tämä hyvä hetki?
Jo ennen budjetin esittelyä osa talouden asiantuntijoista on arvioinut, että kaavailtuja leikkauksia tulisi viivästyttää. Näin totesi viimeksi Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen perjantaina Ylen artikkelissa.
– Tälläkin viikolla on tullut paljon huonoja talousuutisia ja ne ovat itse asiassa jatkumo huonojen talousuutisten virralle. Ja koska talous on menossa kohti taantumaa, niin ilman muuta sen pitäisi näkyä valtion ensi vuoden budjetissa, Lahtinen totesi.
Ajoituksesta puhuu myös työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius. Hän arvioi, että sopeutustoimissa voitaisiin alkuun keskittyä hoitamaan rakenteellisia ongelmia.
Artikkeli päivittyy