Sähköyhtiöt tarjoavat taas yhä halvempia kiinteitä sähkösopimuksia. Monelta yhtiöltä löytyy nyt esimerkiksi 12 kuukauden sopimus, jossa sähkön kilowattitunnin hinta on halvimmillaan 8–9 sentin luokkaa.
Ennen energiakriisiä moni piti 4–5 sentin kiinteää hintaa lottovoittona. Toisaalta moni suomalainen ehti jo tottua halpaan pörssisähköön, joten 8–9 sentin hinta voi tuntua sekin kalliilta.
Kotitaloudet joutuvat nyt pohtimaan ankarasti, luottavatko ne talven tullessa vieläkin pörssisähköön vai ostavatko mielenrauhaa kiinteällä sopimuksella.
”Entinen” asiantuntija joutui valinnan eteen
Vastaavanlaisen pohdinnan eteen joutui Teemu Närvä, joka aiemmin työurallaan oli sähkön kuluttajahinnoista puhuttaessa yksi Suomen siteeratuimpia asiantuntijoita. Närvä teki tutkimusta sähkön tarjoushinnoista vuosina 2000–2016 Vaasan yliopistolla.
Viime vuodet Närvä on seurannut sähköasioita vain kuluttajan näkökulmasta. Tilanne viime vuoden loppupuolella kuitenkin herätti. Hän päätti kilpailuttaa sopimuksensa, kunhan määräaikaisten sopimuksien hintataso palaisi edes jotenkin järkevälle tasolle.
– Tuo ajankohta koitti viimeinkin nyt elokuussa. Vaihdoin samalla ensimmäistä kertaa sähköyhtiötä, Närvä sanoo.
Uusi sopimus on vuoden mittainen, sähkön hinta hieman yli kahdeksan senttiä kilowattitunnilta ja perusmaksua tulee 3,99 euroa kuukaudessa.
– Uusi sopimus ei ole edullinen, jos sitä vertaa aikaisempien vuosien hintatasoon, mutta erittäin hyvä viime talveen nähden. Tiedänpähän ainakin varmuudella, mitä sähkö ensi talvena maksaa.
Valinta oli vaikea, koska pörssisähkö on ollut keväällä ja kesällä hetkittäin käytännössä ilmaista. Toisaalta ydinvoimaloiden huollot tai tuulettomat päivät ovat nostaneet pörssisähkön hintaa todella korkealle. Kukaan ei ole ennustaja, eikä tiedä, mitä sähkö lopulta maksaa ensi talvena.
Moni voi pelätä, ettei pääse kokemaan halvan pörssisähkön aikaa.
– Pörssisähkön ollessa halpaa kuulee tuotteen ylivertaisuudesta paljon älämölöä – toisaalta pörssisähkön ollessa kallista ollaan vastaavasti aika hissukseen, Närvä pohtii.
Sähkösopimuksella on väliä etenkin niissä talouksissa, joissa kulutus on suurta. Kerrostalossa säästö on aika pientä, mutta vanhassa talossa ero voi olla satasia. Yleensä sähkösopimus kannattaisi Närvän mukaan vaihtaa kesällä, kun hinnat ovat suhteellisen halvat.
Vertaileminen voi olla vaikeaa
Sähkösopimuksen sopivuus riippuu kulutuksen lisäksi esimerkiksi kulutustottumuksista.
Älytalossa ja sähköauton omistajalla pörssisähkö kannattaisi todennäköisesti enemmän kuin Närvän maalämpökodissa, jonka kulutus on 6 500 kilowattituntia vuodessa.
– Riittävän pitkällä aikavälillä pörssisähkö on varmasti se edullisin vaihtoehto, mutta lyhyellä aikavälillä välttämättä ei.
Teemu Närvän mukaan kuluttajan kannattaisi ainakin ottaa selvää, onko kilpailuttamalla mahdollista saada säästöjä. Se on kuluttajien ainoa tapa vaikuttaa sähkön hintaan.
– Jos kuluttajat eivät kilpailuta riittävästi, sähkönmyyjien on helpompi periä korkeampia hintoja.
Toisaalta vertaileminen on asiantuntijallekin vaikeaa. Vaihtoehtojen joukkoon on esimerkiksi ilmestynyt kulutusvaikutus-tuotteita, joissa on piirteitä sekä kiinteästä hinnasta että pörssisähköstä.
– En ymmärrä näiden ”feikkipörssisähkötuotteiden” mielekkyyttä ainakaan kuluttajan näkökulmasta. Ne ovat, ainakin oman käsitykseni mukaan, pörssisähkötuotteita kalliimpia, eivätkä tarjoa kiinteiden määräaikaisten sopimuksien varmuutta sähkön hintatasosta.
Sopimusta tehdessä kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota siihen, minkälaista sopimusta oikeasti on tekemässä ja tarkastaa ehdot huolellisesti. Näin välttyy ikäviltä yllätyksiltä myöhemmin.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 30. elokuuta klo 23:een saakka.