Valtaosa Suomen suurimmista sähkönmyyjistä ei aio noudattaa kuluttajariitalautakunnan (KRIL) päätöstä määräaikaisten sähkösopimusten hintahyvityksistä.
KRIL:n mukaan määräaikaisia sähkösopimuksia tulee kohtuullistaa jälkikäteen, jos solmittu sopimus on selvästi sopimusten keskihintaa kalliimpi.
Yle kysyi asiasta 11:ltä suomalaiselta sähkönmyyjältä, jotka muodostavat miltei 90 prosenttia koko sähkömarkkinasta.
Yksi vastaajista, sähkönmyyntiyhtiö Oomi, ei ole vielä tehnyt päätöstä. Kaikki muut yhtiöt sanovat, että ne eivät tule noudattamaan KRIL:n linjausta.
Moni sähköyhtiö katsoo kuluttajariitalautakunnan olevan ”hyvällä asialla”. Samalla yhtiöt sanovat, että päätös ei lainkaan huomioi alan lainalaisuuksia.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Tomi Turunen sanoo lautakunnan esitystä täysin epärealistiseksi.
– Sähkönmyyjän kannalta jälkikäteinen tarkastelu olisi täysin kestämätön toimintamalli. Lähes sama kuin vakuutusyhtiöitä velvoitettaisiin palauttamaan rahaa, mikäli vahinkoa ei olekaan tapahtunut.
Jälkikäteiset hintahyvitykset toisivat yrityksille riskin suurista tappioista. Se koituisi lopulta kahdella tapaa kuluttajien haitaksi, sähkönmyyjät sanovat.
Energiamarkkinoihin keskittynyt taloustieteen professori Matti Liski sanoo jälkikäteistä hintahyvitystä huonoksi interventioksi.
– Taloustieteilijän silmin jälkikäteinen interventio tarkoittaisi sitä, että sillä todennäköisesti tuhottaisiin markkina sellaisena kuin se on nyt toiminut.
Mitä KRIL päätti sähkösopimusten hinnoista?
Kuluttajariitalautakunta linjasi määräaikaisten sähkösopimusten kohtuullistamisesta kesäkuussa. Ehdot ovat seuraavat:
- Hintaa tulee sovitella, jos se on yli 15 prosenttia korkeampi kuin määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana tarjottujen muiden määräaikaisten sopimusten keskihinta.
- Lisäehtona on, että hintaeron on oltava vuodessa yli 150 euroa.
- Hinnan kohtuullisuutta tulee lautakunnan mukaan arvioida vuositasolla. Esimerkiksi kahden vuoden sopimuksessa hintaa siis arvioitaisiin ensimmäisen kerran vuoden jälkeen.
Käytännössä linjaus koskee kalliin sähkön aikana tehtyjä sopimuksia, joiden solmimisen jälkeen sähkö on halventunut selvästi.
Tällainen tilanne nähtiin erityisen jyrkkänä syksyllä 2022, jolloin sähkö oli paikoin jopa yli kolme kertaa nykyistä kalliimpaa. Esimerkiksi vielä kuluvan vuoden alussa yli 50 000 kotitaloutta oli jumissa jopa 30–40 senttiä kilowattitunnilta maksavassa sähkösopimuksessa. Noin 150 000 kotitaloutta taas oli tuolloin kiinni 20–30 senttiä maksavissa sopimuksissa.
KRIL:n päätökset ovat muodollisesti suosituksia, mutta yleensä etenkin suuret yritykset noudattavat niitä lähes poikkeuksetta. Suositusten noudattamatta jättämisestä ei kuitenkaan tule minkäänlaisia juridisia seurauksia.
– On tietysti valitettavaa, että yrityksissä ratkaisua ei aiota noudattaa, sanoo KRIL:n puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.
Hän sanoo, että seuraavaksi kuluttajien kannattaisi reklamoida sähköyhtiöille ja vaatia hintojen sovittelua.
Sähköyhtiöt: liiketoimintaa ei voi tehdä tappiollisesti
Sähkönmyyntiyhtiö Väreen liiketoimintajohtaja Antti Tainio huomauttaa, että kiinteähintaista sopimusta myydessään yhtiöt suojaavat ostamansa sähkön futuurimarkkinnoilla.
– Käytännössä sähkönmyyjä ostaa asiakkaalle myymänsä sähkön etukäteen. Vaikka hintataso on viime syksystä ja talvesta on laskenut, tällä ei ole vaikutusta sähkönmyyjän sähköstä maksamaan hintaan.
Tätä KRIL ei huomioi, sähköyhtiöt kritisoivat. Seurauksena olisi pahimmillaan sähkömyyjien konkursseja, arvioi esimerkiksi Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo.
– KRIL:n linjaus pakottaisi yhtiöt tekemään tappiota eli myymään energian halvemmalla kuin ostohinnat yhtiöille ovat. Tämä päätös kumoaisi täysin markkinapohjaisen hinnoittelun.
Ratkaisussaan lautakunta toteaa, että se tarkastelee hintojen kohtuullisuutta vain kuluttajan näkökulmasta.
Sillä sähkönmyyjän esittämällä seikalla, että se oli jo ennakkoon sitoutunut itse ostamaan myytävää sähköä tiettyyn hintaan, ei ollut ratkaisevaa merkitystä kohtuuttomuutta arvioitaessa, ratkaisussa kirjoitetaan.
Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros ei pidä tulkintaa perusteltuna.
– Kuluttajariitalautakunta on ottanut aika erikoisen lähtökohdan sovitteluun, kun sopimusehdon kohtuuttomuutta tarkastellaan vain kuluttajan näkökulmasta.
Puheenjohtaja Ståhlbergin mukaan tähän ohjaavat kuluttajansuojalain säännökset, jotka poikkeavat yleisestä sopimusoikeudesta.
Norros taas sanoo, että sovittelussa on aina kyse kohtuullisen tasapainon etsimisestä sopimuksen molempien osapuolten välillä. Tämä käy hänen mukaansa mahdottomaksi, jos sopimusta tarkastellaan vain toisen osapuolen kannalta.
KRIL ei ollut itsekään yksimielinen, vaan päätös syntyi äänestyksellä äänin 7–2.
Määräaikaisten sopimusten tarjoaminen voisi loppua kokonaan
Moni sähkönmyyjistä sanoo, että määräaikaisia ja kiinteähintaisia sopimuksia olisi mahdotonta tarjota, jos KRIL:n linjausta noudatettaisiin. Toinen vaihtoehto on, että niiden hinnat nousisivat voimakkaasti, kun yhtiöt varautuisivat tappioriskeihin.
Samoin arvioi professori Matti Liski.
– Yritysten täytyisi miettiä sitä skenaariota, että rahaa tosiaan täytyy palauttaa, jolloin yritysten pitäisi nostaa sopimusten hintoja, jotta ne voisivat olla kannattavia.
– Sitten hintasuojaus [määräaikaiset sopimukset] voisi tulla kuluttajille niin kalliiksi, että kuluttajat eivät niitä enää halua, tai yritykset eivät lähtisi harjoittamaan niin riskipitoista liiketoimintaa.
Kuluttajien tarve suojautua sähkön hinnanvaihteluilta ei kuitenkaan katoaisi, Liski toteaa. Useissa Euroopan maissa, joissa sähköyhtiöt eivät myy kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia, niitä on alkanut tarjota valtio. Riskiä hinnanvaihteluista kannetaan tällöin julkisella rahalla.
Pattitilanne, sanoo professori
Professori Olli Norros toteaa, että käsillä on pattitilanne.
Kuluttajariitalautakunta ei voi velvoittaa yhtiöitä noudattamaan sen suosituksia. Niillä, keitä päätös koskee, ei puolestaan ole valitusoikeutta.
– On tietysti hyvä, että kuluttajat voivat saada ratkaisuja kevyellä menettelyllä [KRIL:stä] ilman, että täytyy mennä oikeuteen. Yrityksilläkin täytyy kuitenkin olla oikeussuoja ja mahdollisuus saada haettua muutosta sellaisen päätöksen, mikä ei näytä perustellulta.
Norros sanoo, että lisäselvyyttä tapaukseen saataisiin, jos se vietäisiin tuomioistuimen käsittelyyn. Oikeuskäsittelyssäkin on mutkansa.
KRIL:n linjaukset ovat aina yksittäisten riitatapausten ratkaisuja, jotka muodostuvat eräänlaisiksi epävirallisiksi ennakkotapauksiksi. Oikeuteen pitäisi niin ikään viedä yksittäinen sähköyhtiön ja kuluttajan välinen kiista. Näin tuomioistuimelta saataisiin kanta, johon KRIL:n päätöstä voisi peilata.
Käräjöintiin yrityksillä tai kuluttajilla kuitenkaan on tuskin halua.
Voit keskustella aiheesta 12. syyskuuta kello 23 asti.