TOLEDO Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut puolitoista vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. Espanjan Toledossa kokoontuvat Euroopan unionin ulkoministerit pohtivat parhaillaan keinoja aseavun lisäämiseksi pitkällä aikavälillä.
Pöydällä on kahdenkymmen miljardin euron kokonaisuus, jolla EU-maat sitoutuisivat tukemaan Ukrainaa seuraavan neljän vuoden aikana.
Käytännössä EU:hun luotaisiin erillinen rahasto, jolla korvataan jäsenmaiden Ukrainalle antamia lahjoituksia ja tuetaan ukrainalaisten sotilaiden koulutusta EU-maissa.
Rahasto kannustaa EU-maita lähettämään lisää puolustustarvikkeita Ukrainalle, korvaamalla osan niistä aiheutuvista kustannuksista.
Näin toimitaan jo tällä hetkellä niin sanotun rauhanrahaston puitteissa. Rauhanrahasto on tukenut Ukraina jo lähes kuudella miljardilla eurolla.
Uusi Ukraina-rahasto moninkertaistaisi EU:n osuuden Ukrainan aseavusta ja antaisi Ukrainaille pitkäjänteiset takuut EU-maiden rahoituksen jatkumisesta.
Kyseessä on myös merkittävä periaatteellinen askel itseään rauhanprojektiksi markkinoivalle Euroopan unionille.
Rahaston valmistelusta vastaava ulkosuhdejohtaja Josep Borrell, että uusi rahasto olisi osa Ukrainalle annettavista pitkän aikavälin turvallisuuslupauksista.
Vastaavia lupauksia odotetaan myös Nato-mailta ja rikkaiden teollisuusmaiden G7-järjestön jäseniltä.
– [Presidentti] Putin ei osoittanut mitään merkkejä siitä, että hän olisi valmis lopettamaan ukrainalaisiin kohdistamaansa aggressiota. Siksi Ukraina tarvitsee pitkäjänteistä, kestävää ja ennakoitavaa sotilaallista apua, Borrel totesi eilen keskiviikkona.
Rahaston hyväksyminen ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu. Inflaation ja nousevien korkojen kanssa kamppailevat jäsenmaat joutuvat pohtimaan, mistä varat Ukrainan tukemiseksi otetaan.
Suomen laskennallinen osuus uudesta Ukraina-rahastosta olisi noin 400 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulevat Ukrainan humanitaariseen tukeen ja jälleenrakennukseen liittyvät kasvavat vastuut.
Ulkoministeri Elina Valtosta (kok.) Toledossa sijaistaneen valtiosihteeri Lauri Tieralan mukaan Suomi suhtautuu myönteisesti Ukrainan tuen lisäämiseen.
– Toivomme, että asia etenisi mahdollisimman nopeasti, Tierala kommentoi Ylelle ennen ulkoministerikokousta.
Samaa painottivat useat muut ministerit torstain ulkoministerikokouksen alla. Selvää on kuitenkin se, että EU-maiden taloudellisilla panostuksilla on rajansa, vahvasta Ukrainalle ilmaistusta solidaarisuudesta huolimatta.
Ulkosuhdejohtaja Borrell painottaa, että viiden miljardin euron vuotuinen panos muodostaisi katon EU:n aseavulle.
Kokonaan toinen lukunsa on EU:n murheenkryyniksi muodostunut Unkari, joka jarruttaa Ukrainalle jo luvattujen varojen maksatuksia.
Unkarin ja Ukrainan suhteita jäytää unkarilaisen OTP-pankin listaus Venäjän hyökkäyssotaa tukevaksi yritykseksi. Unkarin jarrutus syö EU:n koko EU:n uskottavuutta
Aseavun lisäämisen tiellä on kuitenkin myös muita esteitä, vaikka uudesta Ukraina-rahastosta päästäisiinkin sopuun. Asetuotannon lisääminen vie aikaa, eikä ongelma ratkea rahoitusta lisäämällä.
EU:n teollisuuskomissaari Thierry Breton onkin patistanut puolustustarvikkeiden valmistajia ja jäsenmaita sitoutumaan tuotannon lisäämiseen pitkällä aikavälillä.
Keskiössä on kulutussodassa tarvittavien tykistön ammusten tuotannon lisääminen. Ammuksille on tarvetta niin Ukrainan rintamalla kuin EU-maiden tyhjenevissä varastoissa.
EU lisää myös panostuksiaan ukrainalaisten sotilaiden kouluttamiseksi. EU on tähän mennessä kouluttanut 25 000 sotilasta. Borrellin mukaan tavoitteena on kouluttaa vielä 15 000 sotilasta vuodenvaihteeseen mennessä.
Toledon epävirallinen puolustus- ja ulkoministerikokous potkaisee käyntiin EU-politiikan tiiviksi kaavaillun syksyn.
Aseavun ohella EU:ssa joudutaan pohtimaan, onko Ukraina valmis aloittamaan toivomansa neuvottelut EU:n täysjäsenyydestä.
EU:ssa tiedostetaan, että Ukraina ei sotaa käyvänä maana voi toteuttaa kaikkia hakijamailta vaadittavia toimenpiteitä ja uudistuksia. Maalla on isoja oikeuslaitoksen toimivuuteen ja korruption kitkemiseen liittyviä haasteita.
Poliittinen paine Ukrainan hyväksymiseksi viralliseksi EU-hakijamaaksi on kuitenkin valtava. Tämä puhuu sen puolesta, että päätös neuvottelujen aloittamisesta tehdää vielä tämän vuoden aikana.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herättää? Onko EU:n tuki Ukrainalle riittävää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1 syyskuuta klo 23 asti.