Aleksi Lassila, Elmeri Anttila, Perttu Ruuska, Severi Lassila…
Tätä Vimpelissä kasvaneiden huippupelaajien listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Miten on edes mahdollista, että alle 3 000 asukkaan kunnasta ja sen lähialueilta nousee joka vuosi nuoria supertähtiä?
Sellaisia, joiden lajivoima on muihin verrattuna häkellyttävällä tasolla.
Kaiken takana on valmentaja, joka välittää nuorista kokonaisvaltaisesti. Hän ei auta pelkästään urheilussa, vaan myös sen ulkopuolisissa asioissa. Hän on henkilö, joka kylällä ajellessaan päättää poiketa hallilla, sillä huomaa nuorten pyöriä pihalla.
Hän on Kari Kleemola. Mies, jolle pesäpallo on elämäntapa. Tätä hän on tehnyt jo 30 vuoden ajan samalla intensiteetillä.
– Kariin henkilöityy aika pitkälle, mitä on Vimpelin Veto. Lähtisin niinkin taustalta kuin urheilustrategia ja ajatusmaailma. Pieni kylä, monta sankaria, kuten heidän sloganinsa sanoo, Yle Urheilun asiantuntija Sami-Petteri Kivimäki totesi taannoin Ylen lähetyksessä.
Vimpelissä ja sen ympäryskunnissa on toki monia muitakin juniorivalmentajia. Haastateltavien mukaan juuri Kleemola on kuitenkin keskeinen tekijä menestyksen taustalla.
Kun Kivimäki valmensi Vimpelissä, hän huomasi heti, miten Kleemolan alaisuudessa kasvaneiden pelaajien heitto-, juoksu- ja lyöntivoimassa oli merkittävä ero muihin samanikäisiin pelaajiin. He olivat muita valmiimpia.
– Hänen arvoaan ei voi korostaa liikaa, Kivimäki sanoo.
Kari Kleemola sanoo, että jokaista nuorta on pyritty auttamaan. Osa pelaajista nousee Superpesikseen ja osa pelaa, mutta ei pääsarjatasolla. He kuitenkin oppivat liikunnallisen elämäntavan.
– Tämä nivoutuu moneen asiaan. Emme tuijota pelkästään huippupesistä.
Kleemola kuitenkin myöntää, että Vimpelissä on ymmärretty ja oivallettu, miten fysiikkaharjoittelu on mahdollisimman lajinomaista.
– Uskoisin, että olemme siinä useampia seuroja edellä.
Katso videolta, miten Kleemola avaa Vimpelissä tehtyjä oivalluksia.
Viime vuosina hän on henkilökohtaisesti panostanut heittämiseen ja sen opettamiseen. Sille on syynsä, miksi Vimpelissä kehittyy paljon hyviä heittäjiä.
– Aikoja sitten harmitti, kun yleisesti puhuttiin, että jollakin on kova käsi ja jollakin on huono käsi. Olin sitä mieltä, että se ei ole niin. Joku on vain oppinut heittämään oikein ja toinen ei vielä ole oppinut. Eli toinen opetetaan heittämään.
Kleemola myös muistuttaa, ettei kehittyminen ole ikälineaarista ja siinä on eroja. Kleemola kuvailee itseään kärsimättömäksi, mutta tiedostaa silti, kuinka pitkäjänteisellä työllä voi tehdä isoja muutoksia.
– Sinnikkyys on luonteenpiirre, jolla mennään jo pitkälle. Joku voi olla lahjakas, mutta toinen harjoittelee seuraavalle vuodelle itsensä paremmaksi.
Perttu Ruuska ja Severi Lassila kiittelevät kumpikin Kleemolaa. Ei pelkästään fysiikkaharjoittelun ja pelillisten asioiden, vaan myös ruokailun, nukkumisen ja urheilun ulkopuolisten asioiden suhteen.
– Hän oli hyvä kaveri. Urheilun ulkopuolellakin olimme paljon tekemisissä. Sen huomasi, että hän halusi kehittää meitä. Hän otti kaikista kopin, Lassila sanoo.
– Hän on tehnyt valtavan työn Vimpelin Vedon eteen. Vuosi vuodelta nousee kovia junioreita ja suurin osa on Kleemolan ansiota. Hän on potkinut meitä perseelle ja saanut eteenpäin. Hän saa junioreista kovia pelaajia.
Ruuskan mukaan Kleemolalla ei ole yhtä salaisuutta. Hän kuitenkin osaa opettaa nuoria oikealla tavalla ja jalostaa heitä huippupelaajiksi.
Ruuska sanoo huomanneensa jälkeenpäin, kuinka merkityksellisiä vuodet ”Karran” alaisuudessa lopulta olivat juurikin laji- ja fysiikkapuolen osalta.
– Toki se vaatii myös pelaajalta osansa. Kun nuori pelaaja on aktiivinen, haluaa kehittyä ja hänellä on intohimoa, silloin tulee tulosta tehtaan takuulla.
Valtava intohimo välittyy myös Kleemolasta. Ruuskan ja Lassilan mukaan Kleemola saattaa pölähtää hallille yhtäkkiä pienryhmätreeneihin.
– Sen huomaa, että hänen intohimonsa lajia kohtaan on aivan valtava. En tiedä montaa pesisihmistä, jolla intohimo olisi yhtä suuri, Ruuska sanoo.
– Se on varmasti yksi tärkeä asia, mikä tekee hänestä hyvän valmentajan. Hän elää ja hengittää pesistä. On aina pesiskentällä tai hallilla. Tuntuu, että hänellä ei ole vapaapäiviä. Hän on viimeisen päälle pesismies.
Kleemolasta välittyy persoonana kaksi puolta. Hän vaatii, että harjoittelut toteutetaan täysillä ja tosissaan, mutta ei liian vakavasti, vaan pilke silmäkulmassa. Myös huumorintajua löytyy.
– Hän on oikein huumorintajuinen mies. Olemme vieläkin joka päivä yhteyksissä ja joka päivä hän jonkun vitsin tuosta kertoo. Hän ei ole tosikko yhtään. Erittäin hauska tyyppi, Lassila sanoo.
Lassila ja Ruuska muistelevat naureskellen tarinoita, miten toisaalta vaativuus näkyi tekemisessä.
– Kun hävisimme kotipelissä ensimmäisen jakson ja olimme huonoja, hän otti peilin ja kävi jokaisen pelaajan naaman edessä näyttämässä. Viimeisenä katsoi itsekin ja kysyi, että näkikö joku pelimiehen tuosta peilistä. Porukka vaan ihmetteli, että mitä täällä oikein tapahtuu. Sen jälkeen kyllä voitimme pelin. Hän osaa olla vakavakin, Lassila sanoo.
– Kerran A-poikien pelissä monta vuotta sitten yksi pelaaja vähän löysäsi juoksua ennen kotipesää. Olisi mahdollisesti tullut juoksu, ja hän tuli viuhkan kanssa juoksijaa vastaan ja läpsäytti takapuolelle. Se oli muistutus, että juostaan loppuun asti. Oli peli tai treenit, niin hän haluaa, että asiat tehdään loppuun asti, Ruuska sanoo.
Vimpelin pelaavasta kokoonpanosta suurin osa on käynyt Kleemolan koulun. Viime vuonna porukka ylsi Suomen mestaruuteen ja näyttää siltä, että joukkuetta on myös tänä syksynä vaikea voittaa.
– Jos pitää yksi nimetä, jolla on suurin merkitys, että Vimpelistä nousee nuoria ja sitä kautta seura pärjää ja menestyy, niin sanoisin Kleemolan. Hänen historiansa on niin pitkä, etten edes tiedä, kuinka pitkään hän on ollut mukana, Ruuska päättää.
Tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä pelaajat ovat nuoressa iässä. Ja heitä nousee koko ajan lisää.