Yläsavolaiselle muurinpohjaletulle haetaan Euroopan unionin nimisuojaa, kertoo Ruokavirasto. Suojattua maantieteellistä merkintää hakevat Pro Agria Itä-Suomi ja Itä-Suomen kotitalousnaiset.
Nimisuojan hakemista perustellaan sillä, että muurinpohjaletulla on maine perinteisenä yläsavolaisena erikoisherkkuna. Varhaisin julkaistu resepti iisalmelaisesta juhannusherkusta eli yläsavolaisesta muurinpohjaletusta löytyy vuoden 1933 Kotiliesi -lehdestä.
Yläsavolainen muurinpohjalettu valmistetaan maidosta tai laktoosittomasta maitojuomasta, ohrajauhoista, vehnäjauhoista, kananmunista ja suolasta. Lettu paistetaan valurautaisella pannulla niin, että taikina valuu pannun reunoilta keskelle päin, jolloin letusta tulee soikea.
Yläsavolaiselle muurinpohjaletulle tunnusomaista on ohut ja pitsimäinen rakenne, kaunis ruskea väri sekä se, että tarjoilussa ensimmäinen paistopinta jätetään päällimmäiseksi.
Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto järjesti ensimmäiset muurinpohjalettujen paistokilpailut vuonna 1972. Kilpailuja on järjestetty siitä lähtien Ylä-Savossa maakuntajuhlissa. Muurinpohjalettujen maine alkoi levitä Suomessa 1970-luvulla. Yläsavolaiset perustivat vuonna 1973 ensimmäisen muurinpohjalettutukikohdan kesäksi Helsingin Töölönrantaan.
Yläsavolaisen muurinpohjaletun maantieteellisen alueen muodostavat alueen kunnat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä.