Pohjois-Savon hyvinvointialue kertoi tällä viikolla talousnäkymiensä olevan reilusti miinuksella. Alijäämää arvioidaan kertyvän tältä vuodelta yli 80 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen toteaa, että järjestelmän rahoitusta tarkastellaan jälkikäteen, joka on rahoitusta korjaava elementti.
– Kulut, kuten palkankorotukset ja inflaatio tulevat menoina etupainotteisesti ja rahoitusta tarkistetaan kahden vuoden kuluttua riippuen miten tämä vuosi on mennyt, kertoo Korhonen.
Hyvinvointialueella tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä ja säästöjä etsitään. Tänä vuonna niitä on onnistuttu löytämään runsaan neljän miljoonan euron verran.
Korhosen mukaan terveyspalveluiden järkiperäistäminen ei kuitenkaan suoraan tarkoita palveluverkoston supistamista ja keskittämistä.
– Voi olla että kivijalkapalveluiden tuottamisessa suurin ohjuri on henkilöstön puuttuminen. Se on johtanut siihen, että palveluita on jouduttu alueellisesti keskittämään ja niiden saatavuus on ollut heikkoa.
Korhonen toteaa, että on joitakin asioita, jotka kannattaa keskittää. Tällaisia ovat harvoin tarvittavat palvelut. Sen sijaan palvelut, joita tarvitaan usein, on tuotava lähelle.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella säästöjä ja tehostamista pyritään saamaan aikaan palvelujen digitalisaation avulla. Kuitenkin etenkin vanhemmassa väestössä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät digipalveluita osaa käyttää.
– Oikeastaan ainoa nähtävissä oleva väylä työn tuottavuuden kasvuun on, että käytännön resurssit kohtaavat asiakkaat ja että meillä on riittävästi väkeä. Sen takia ne ihmiset, jotka pystyvät käyttämään digitaalisia palveluita hyväkseen pitää saada poimittua pois sieltä jonosta, jotta saamme sen resurssin niiden ikäihmisten käyttöön, jotka eivät pysty tällaisia palvelumuotoja käyttämään. Nuoremmille ikäpolville taas digitaalisten palvelujen saatavuus pitää olla itsestäänselvyys, sanoo Korhonen.