Tuulivoima-alalla puhaltaa voimakas vastainen tuuli, vaikka tuulivoimarakentaminen käy Länsi-Suomessa todella kuumana.
Tuulivoimayhtiöiden tulokset ovat romahtaneet, toimitusvaikeudet viivästyttävät ainakin osaa hankkeista ja kustannustaso on noussut voimakkaasti.
Suomeen ei ole tehty tänä vuonna yhtään uutta investointipäätöstä tuulivoimaan.
Työmailla tahdin hiipuminen ei vielä näy. Vuosina 2024–25 Suomeen asennetaan aiempien päätösten mukaisesti 3 300 megawatin edestä uusia voimaloita.
Täydellä tehollaan pyöriessään ne tuottavat kaksi kertaa yhtä paljon sähköä kuin uusi Olkiluoto 3 -ydinvoimala.
Kylmä puhuri alkoi viime vuonna, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se sai kustannukset ja korot rajuun nousuun.
Alan etujärjestön Wind Europen mukaan uusien tuuliturbiinien tilausmäärät laskivat 47 prosenttia vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna. Yhdistyksen mukaan turbiinien hinnat ovat nousseet 40 prosenttia kahden viime vuoden aikana.
Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen muistuttaa, että kaiken muunkin rakentamisen hinta on noussut voimakkaasti alihankintaketjussa, johon kuuluvat muun muassa perustusten teko ja maanrakennustyöt.
– Tilanne on huolestuttava. Tuulivoima-ala on hyvin investointi-intensiivinen, valtaosa kustannuksista tulee rakennusvaiheessa. Sillä on myös todella iso merkitys, mihin hintaan saa lainaa.
Korkotason merkitystä painottaa myös OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen. Rahoitus lukitaan investointihetkellä pitkäksi aikaa. Kohonneet korot eivät ole kuitenkaan täysin karkottaneet investoijia neuvottelupöydistä.
– Kiinnostusta on, mutta tuottovaatimukset ovat kasvaneet. Käytettävissä olevia pääomia investointeihin on vähemmän tarjolla eli rahoituksen saaminen on hankalampaa. Mitä isompi hanke, sitä vaikeampaa on rahoituksen saanti tällä hetkellä.
Loikkasen mukaan rahoituskustannukset ovat nousseet vuoden takaiseen verrattuna 10–15 euroa tuotettua megawattituntia kohden.
Suurin kysyntä on jo tyydytetty
Suomi oli riippuvainen vuosikausia tuontisähköstä, mutta Olkiluoto 3 käyttöönoton ja lisääntyneen tuulivoiman ansiosta Suomi toimii ajoittain jo sähkön viejänä.
Välillä pörssisähkön hinta on painunut jopa negatiiviseksi eli kuluttajille on maksettu sähkön käytöstä.
– Tuulisähköllekin pitää olla käyttäjä. Emme ole olleet omavaraisia, ja sitä kuoppaa on nyt täytetty. Veikkaisin että vuosina 2024–25 toteutuvien hankkeiden jälkeen katsotaan tarkkaan, mikä on tuleva sähkön kulutus, toteaa Anni Mikkonen.
– Enää ei voida pitää automaationa sitä, että kun jokin hanke saadaan luvitettua, se olisi kannattava taloudellisesti, sanoo Teemu Loikkanen.
Katseet kääntyvät erityisesti Suomeen suunniteltuihin vetyhankkeisiin. Vihreän vedyn ja siitä jalostettavien synteettisten polttoaineiden valmistus nielee paljon sähköä, samoin terästeollisuuden muuttaminen hiilidioksidivapaaksi.
Uusi kulutus mahdollistaa tuulivoiman lisärakentamisen, toteaa Loikkanen.
– Ongelmana on hieman se, että kumpi tulee ensin. Tarvitaanko tuotantoa, jotta saadaan kulutusinvestoinnit liikkeelle vai pitääkö olla kulutusinvestointeja, että saadaan tuotantoinvestoinnit liikkeelle?
Hallitusohjelman merituulivoimaa koskevat kirjaukset askarruttavat
Tuulivoima-alan viime aikojen vastoinkäymisten ei uskota heijastuvan vielä Suomeen suunniteltujen suurten merituulipuistojen kehittämiseen.
OX2 suunnittelee kolmea suurta merituulivoimapuistoa Suomen talousvesivyöhykkeelle eli avomerelle kauaksi rannikosta. Maajohtaja Teemu Loikkanen sanoo niiden valmistelun jatkuvan normaalisti.
Pietarsaaren ja Oulun edustan merialueille suunnitellut Laine ja Halla ovat nyt ympäristövaikutusten arviointivaiheessa.
Investointipäätökset OX2:n merituulivoimapuistoille ovat ajankohtaisia vasta vuosikymmenen loppupuolella.
– Siihen on niin pitkä aika, että en osaa sanoa, onko tämän hetken tilanteella vaikutusta. Jos investointipäätös pitäisi tehdä nyt, niin tilanne olisi merkittävästi vaikeampi kuin esimerkiksi vuosi sitten.
Ympäristö- ja elinkeinoministeri Kai Mykkänen (kok.) on linjannut, että Suomi pyrkii tuplaamaan sähköntuotantonsa, ja juuri merituulivoima on tässä avainasemassa.
Hallitusohjelman kirjaukset kuitenkin herättävät huolta alalla.
Hallitusohjelman mukaan merituulivoiman pelisääntöjä selkeytetään määrittelemällä talousvesialueiden lupaprosessit sekä korvaus- ja veroasiat viipymättä. Tämän hetken lainsäädännössä talousvesien voimaloista ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa tai muita korvauksia.
Teemu Loikkanen kehottaa päättäjiä katsomaan yhteiskunnan kokonaisetua, jotta maahan saadaan kaivattuja investointeja.
– Meillä ei ole Suomessa antaa samanlaisia tukirahoja kuten esimerkiksi Amerikassa tai Saksassa, mutta meillä olisi se etu, että voisimme tarjota tuotantolaitoksille edullista, uusiutuvaa sähköä. Verotus lisäisi kustannuksia eli tuotetun kilowattitunnin hintaa.
Suomi kilpailee samoista investoinneista esimerkiksi Ruotsin kanssa. Naapurimaassa talousvesille ei ole säädetty veroja tai maksuja. OX2:lla on useita merituulihankkeita vireillä myös Ruotsissa.
Tuulivoimayhtiöiden vaikea vuosi maalla ja merellä
Isojen merituulivoimapuistojen kehittäminen on ollut vastatuulessa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
Ruotsalainen Vattenfall kertoi heinäkuussa keskeyttävänsä Pohjanmerellä Norfolk Boreas tuulipuiston kehittämisen. Yhtiö valitteli nousseita kustannuksia ja toimitusketjun viivästyksiä.
Tuuliturbiinien valmistajan Siemens Gamesan ongelmat esimerkiksi viivästyttävät Suomen suurimman tuulipuiston rakentamista Lestijärvelle. Emoyhtiö Siemens Energy ennakoi elokuun alussa, että sille kertyy tappiota tänä vuonna tappiota 4,5 miljardia euroa ennakoidun voitollisen tuloksen sijaan.
Siemens Gamesa on kertonut muun muassa roottorilapoihin ja päälaakereihin liittyvistä laatuongelmista. Yhtiö myönsi heinäkuussa, että ongelmat ovat luultua laajempia.
Kaksi muuta suurta valmistajaa Vestas ja Nordex olivat myös syvästi tappiollisia vuonna 2022.
– Valmistajat eivät saaneet siirrettyä kohonneita hintoja asiakkaille, mutta nyt uusissa tilauksissa kohonneet hinnat ovat näkyneet jo jonkin aikaa, kertoo tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen.
Tanskalainen Ørstedt puolestaan tiedotti 30. elokuuta kolmea yhdysvaltalaista tuulipuistoa koskevista ongelmista ja varoitti miljardien Tanskan kruunujen arvonalenemasta. Neuvottelut verohyvityksistä eivät edenneet yhtiön toivomalla tavalla ja laitevalmistajilla on ollut viivästyksiä.