Ranskan 12 miljoonaa koululaista aloittivat eilen maanantaina kouluvuotensa. Samana päivänä astui myös voimaan opetusministeri Gabriel Attalin antama määräys, joka kieltää musliminaisten ja -tyttöjen käyttämän abaya-vaatteen käytön koulun tiloissa.
Abaya on pitkä, väljä mekko, joka peittää kehon kaulasta jalkoihin käsivarret mukaan lukien. Musliminaiset käyttävät sen kanssa usein päähuivia verhotakseen uskonnon määräysten mukaisesti hiuksensa.
Ranskan lakien mukaan valtio on hyvin tarkoin erotettu uskonnoista. Maa haluaa pitää koulujen tilat uskonnottomina. Periaate tunnetaan ranskalaisella termillä laïcité.
Tällä perusteella maassa hyväksyttiin jo vuonna 2004 laki, joka kieltää näkyvät uskonnolliset tunnukset kouluissa. Tällöin kiellettiin kouluissa kristittyjen ristit, musliminaisten päähuivit, sikhien turbaanit ja juutalaisten kipat.
Ranskan hallitus on todennut, että abaya-mekot ovat myös uskonnollinen vaate, jolla uskonnollisten tunnusten kieltoa kierretään osassa kouluista. Ranskassa on noin 45 000 koulua, mutta säännön rikkomista esiintyy niistä noin 500:ssa. Niihin aiotaan kohdistaa erityistarkkailua.
Samalla kielletään miesten käyttämät pitkät kaavut, jotka tunnetaan nimellä khamis.
Väärinkäsitys tai syrjintää
Ministeri Attalin määräys on nostattanut kiivasta keskustelua. Poliittinen vasemmisto sanoo hallituksen taipuneen oikeiston painostukseen.
Ranskassa varsinkin äärioikeisto on halunnut laajentaa uskonnollisen vaatetuksen kieltoa kaikkeen julkiseen esiintymiseen. Esimerkiksi äärioikeistojohtaja Marine le Pen on vaatinut päähuiveille täydellistä kieltoa. Myös lapsia kouluun saattaville vanhemmille on haluttu asettaa vaatimus uskonnottamasta pukeutumisesta.
Äärivasemmisto puolestaan pitää abaya-kieltoa rasistisena, ulkomaalaisvastaisena ja islamin vastaisena.
– Se [määräys] tulee aiheuttamaan paljon ongelmia, paljon vaikeuksia, kun koulujen rehtorit joutuvat vastaamaan mahdottomaan kysymykseen. Mikä on abaya? Miten se eroaa muista pitkistä vaatteista, kyseli laitavasemmistolaisen La France Insoumise -puolueen kansanedustaja Paul Vannier.
Ranskan television FRFT:n haastattelemat afrikkalaislähtöiset naiset eivät pidä abayaa uskonnollisena vaatteena. Heidän mielestään se vain sopii lämpimään säähän.
– Pukeudun abayaan, koska pidän siitä. Ei se minusta ole uskonnollinen vaate. Huntu on, se on minulle uskonnollinen vaate, mutta ei abaya.
Joillekin abayan kieltämisestä on tullut syy pukeutua abayaan.
– Se [abaya-kielto] on halveksunnan osoitus, mitä en voi sietää. Juuri siitä syystä haluan pitää abayaa aina ja joka paikassa, sanoi opiskelija Imane Middle East Eye -nettijulkaisussa.
Osa taas on valmis luopumaan abayasta, jotta opiskelu ei häiriinny.
– En halua, että tämä vaateasia vaikuttaa negatiivisesti heidän opiskeluunsa leimaamalla heidät kankaanpalan takia, oli se uskonnollinen tai ei, totesi Middle East Eyelle kolmen koululaisen äiti Rokaya.
Macron: Säännöstä ei tingitä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puolustanut säädöstä arvostelua vastaan. Hänen mukaansa sääntöä noudatetaan tinkimättä.
– Koulumme ovat uskonnottomia, ilmaisia ja pakollisia. Siis uskonnottomia. Tämä on edellytys, joka mahdollistaa kansalaisuuden ja tämän takia minkäänlaisilla uskonnollisilla symboleilla ei ole niissä sijaa, hän totesi.
Opetusministeri Attalin mukaan määräystä ei laajenneta koulun ulkopuolelle.
– Sillä on ero, mikä tapahtuu kouluissa ja koulun ulkopuolella. Minulle merkitsee se, mikä tapahtuu kouluissa.
Huivikiellot harvassa
Ranska on EU-maista ainoa, jossa koulujen kattavista huivikielloista on maanlaajuisia säädöksiä, kertoo Euronews.
Britanniassa yhtenäistä säädöstöä ei ole, mutta sisäministeriö on ohjeissaan suonut kouluille oikeuden antaa omia säädöksiä, jos niihin on perusteltu syy.
Saksassa osavaltioille on annettu valta säädellä päähuiveja omilla alueillaan. Käytännöt vaihtelevat. Joissakin osavaltiossa päähuivit on kouluissa kielletty, toisissa taas ne sallitaan tietyin rajoituksin. Jotkut osavaltiot haluavat, että ainakin kasvot ovat näkyvillä, jotkut vaativat myös, että hiukset näkyvät.
Muslimienemmistöinen Kosovo on kieltänyt opiskelijoiden päähuivit jo vuonna 2010.
Italiassa oikeistopopulistiset poliitikot ovat käyneet keskustelua koulujen huntukiellosta. Kieltoa on kuitenkin hankala säätää syrjimättä muslimeja, sillä katoliset nunnat opettavat usein Italian kouluissa, ja heidän vaatetukseensa kuuluu pään peittävä huivi.
Suomen kouluissa ei ole säädöksiä uskonnollisista asuista.
Testaa, tunnistatko islamilaiset asusteet:
Korjattu tiistaina, 5.9. klo 19.35: kuva numero 7 esittää shayla-huntua, ei khimaria.