Etelä-Karjalan hyvinvointialue pohtii liikkuvien palvelujen laajentamista. Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen mainitsee yhtenä esimerkkinä neuvolat.
– Usein neuvolassa ensimmäinen käynti voidaan tehdä myös kotona, kun synnytyslaitokselta on kotiuduttu. Joillakin alueilla käytetään tätä varsin laajastikin, Leskinen sanoo.
Hyvinvointialueella on jo nyt käytössään liikkuvia palveluja. Esimerkiksi laboratorion näytteenotto kulkee kumipyörillä ympäri maakuntaa, kotikuntoutus käy ohjaamassa asiakkaita kotona ja lapsiperheet saavat apua arjesta selviytymiseen kotipalvelusta.
Liikkuvien palvelujen laajentaminen on osa hyvinvointialueen palveluverkon tarkastelua. Hyvinvointialue pohtii, mitä palveluja missäkin kunnassa on tulevaisuudessa ja millä tavalla ne tuotetaan.
Liikkuvien palvelujen laajentaminen voi tarkoittaa samalla niin sanottujen kivijalkapalvelujen muuttumista joko kokonaan tai osittain.
– Useimpien palvelujen kohdalla tiettyjä kivijalkapalveluja edelleen jää, mutta liikkuvia palveluja monimuotoistetaan niin, että lähtökohtaisesti se olisi myös asiakkaan etu ja hänellekin ehkä parempaa palvelua, Leskinen kertoo.
Vähemmän rakennuksia
Käsikädessä palvelujen kanssa hyvinvointialue miettii, mitä kiinteistöjä se pitää käytössään tulevaisuudessa. Voi olla, että kiinteistöjen määrää karsitaan. Pienten kuntien palveluja voidaan yhdistää samojen seinien sisään.
Otetaan jälleen esimerkiksi neuvola. Alueella on kuntia, joissa syntyy vähemmän lapsia kuin yhden käden sormilla voi laskea.
– Meillä on isot tilat ja useampi huone niin se on tietenkin ylimitoitettua. Silloin vaihtoehtona on joko tuoda niihin tiloihin jotain muuta että saadaan käyttöaste järkevälle tasolle tai sitten voidaan joistakin tiloista luopua ja miettiä, että paremminkin palvelun voi tuottaa.
Leskinen korostaa, että palvelut eivät saa heikentyä. Tapa, miten palveluja tuotetaan, voi muuttua.
– Vähän samalla tavalla kuin tähän asti, meillä on laajojen palvelujen sote-keskuksia ja sitten on asemia tai pisteitä, liikkuvia ja digitaalisia palvelumuotoja. Palvelukanavien valikoima laajenee, jotta jokaiselle löytyy sopiva tapa ja saadaan kaikki lakisääteiset palvelut järjestettyä.
Syy palveluverkkoselvitykseen ja kiinteistöjen mahdolliseen karsimiseen löytyy talouden tasapainotuksesta. Hyvinvointialueen pitää säästää 60 miljoona euroa lähivuosien aikana.
Enemmän konkretiaa ja päätöksiä on luvassa syksyn aikana.