Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen pitää esitystä maakuntakenttien yhtenäisestä rahoitusmallista huonona ideana.
Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa maakuntalentojen hankintaan yhtenäistä rahoitusmallia. Ehdotus sisältyy ministeriön tänään julkaisemaan selvitykseen, joka on tarkoitettu budjettiriiheen päätöksenteon tueksi.
Selvityksen mukaan valtio voisi maksaa puolet esimerkiksi työmatkaliikennettä tukevasta, enintään kymmenen edestakaista lentoa viikossa mahdollistavasta liikenteestä.
Yhtenäinen rahoitusmalli mahdollistaisi maakuntiin suuntautuvan lentoliikenteen tasapuolisen kohtelun, jos valtio aikoo rahoittaa lentoyhteyksiä myös tulevaisuudessa.
Markus Hirvosen mielestä malli tulisi Joensuulle ja Pohjois-Karjalalle turhan kalliiksi.
– Nykytasolla maksettavaa tulisi noin 1,5 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjala on Suomen köyhimpiä maakuntia, olemme riippuvaisia valtion kustantamasta infrasta, Hirvonen pohtii.
Yksin Joensuun kaupungin menopainetta pitäisi vähentää seuraavan kahden vuoden aikana 25 miljoonaa euroa, Kontiolahdella 4 miljoonaa euroa. Hirvonen ei tiedä, mistä lentoliikenteen järjestämiseen vaaditut varat tulisivat.
– Ei olisi vaihtoehtoja, kuin kerätä rahaa leikkaamalla ja karsimalla muusta. Mikäli rahaa ei löytyisi, olisi lentoliikenne uhattuna. Kumpikin vaihtoehto on äärimmäisen huono.
Luotto Itä-Suomen tukemista kohtaan horjuu
Hallitusohjelman mukaan lentoliikenteen kehittymistä edistetään, jotta koko Suomi olisi saavutettavissa kolmessa tunnissa Helsingistä. Tällä hetkellä matka Joensuuhun kestää junalla noin neljä ja puoli tuntia, henkilöautolla tunnin enemmän.
Maakuntalento on nopein tapa päästä Helsingistä Pohjois-Karjalaan, mutta lentojen jatkuminen voi olla uudessa rahoitusmallissa vaakalaudalla. Hirvosen mielestä järkevin järjestely maakuntalentojen turvaamiseksi olisi neljävuoroinen ratkaisu sataprosenttisella ostoliikenteellä.
Nykyinen lentoliikenteen tukikausi maakuntakentille, kuten Joensuuhun, Kajaaniin ja Kokkolaan, jatkuu ensi kevääseen saakka.
Maakuntajohtaja katsoo, että maakuntalentoja koskeva esitys on jälleen yksi isku Itä-Suomea kohtaan.
– Alueelle on jo isketty kansainvälisessä ja Suomen sisäisessä politiikassa. Juhlapuheissa Itä-Suomen asemaa korostetaan, silti jokainen esitys on tämän kaltainen: kantaverkko, ratayhteydet, tuulivoimahankkeet. Teot tuntuvat sarjatulitukselta meitä vastaan, Markus Hirvonen huokaa.