Kuka on hukannut sormuksensa Havis Amandan suihkulähteeseen?
Sitä pohditaan nyt Helsingin taidemuseossa, jossa veistos on kunnostettavana.
Patsaan pintaa puhdistettiin kaupungin pölystä ja lintujen ulosteista, kun pesijöiden silmiin osui litteä rinkula. Se oli altaassa Havis Amandan jalkojen juuressa.
– Luulimme sitä ensin putken pätkäksi, kertoo konservaattori Polina Semenova Helsingin taidemuseosta.
Tarkemman tutkiskelun jälkeen tummunut esine osoittautui edullisesta hopeaseoksesta valmistetuksi luokkasormukseksi.
Kaiverruksen perusteella tiedetään omistajan etunimi.
Se on Juha.
Tämä tieto ei johda vielä kovin vahvasti omistajan jäljille, sillä Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuodesta 1960 lähtien Juha on annettu etunimeksi yli 45 000 suomalaiselle miehelle.
Sormus löytyi patsaan yläaltaasta, joka on Havis Amandan, tuttavallisemmin Mantan, jalkojen alla ja johon lähteen vesi suihkuaa kalojen suusta.
Se on siis saattanut pudota jonkun patsaaseen kiivenneen henkilön sormesta.
Nimen lisäksi sormukseen on kaiverrettu päivämäärä 1.5.1987 ja luokka 7B.
– Jos Juha tunnistaa sormuksensa, hän voi olla yhteydessä meihin, Semenova sanoo ja naurahtaa.
Mikäli sormukselle ei löydy omistajaa, se toimitetaan myöhemmin yhdessä altaasta löytyneiden kolikoiden kanssa kaupunginmuseolle.
– Kenties sormukselle tulee käyttöä jossain vaiheessa, jos tehdään Havis Amanda -teemaista näyttelyä, pohtii Semenova.
Mantaa puhdistetaan laserilla
Kauppatorilla sijaitseva Havis Amanda -patsas siirrettiin peruskorjattavaksi Helsingin taidemuseon kokoelmakeskukseen vapun jälkeen viime toukokuun alussa. Mantan patsaana tunnettu veistos on kulunut ajan saatossa ja vaurioitunut muun muassa jääkiekkomaajoukkueen mestaruusjuhlissa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun taiteilija Ville Vallgrenin Pariisissa tekemää ja vuonna 1908 valmistunutta veistosta korjataan näin perusteellisesti kivijalkaa myöten. Patsasta kunnostaa kaksi Helsingin taidemuseon konservaattoria.
Kun patsasta on nyt tarkasteltu muutaman kuukauden ajan lähietäisyydellä, siinä ei konservaattori Polina Semenovan mukaan ole havaittu uusia isoja rakenteellisia vaurioita. Suurin korjattava osa on yläaltaan metallilautanen, jossa on ihmisten juhlinnasta tulleita repeämiä.
Kunnostuksessa paikataan pronssivalulla vettä altaaseen suihkuttaviin merileijonihin kulumisen seurauksena syntyneet reiät.
Niin ikään Mantan toisessa hartiassa on nuppineulan pään kokoinen reikä, joka aiotaan paikata valulla, ettei vesi pääse patsaan sisälle.
– Olkapään reikä on saattanut syntyä lintujen kynsien aiheuttamasta kulumasta, koska se on lintujen suosittu levähdys- ja tähystyspaikka, Semenova arvelee.
Havis Amandan kunnostus on aloitettu sään ja lintujen aiheuttaman sinivihreän patinan poistamisella.
Konservaattorit testaavat parhaillaan hapettumien puhdistamiseen erilaisia menetelmiä, viimeisimpänä laseria, joka on havaittu hellävaraiseksi tavaksi poistaa patinaa, Semenova kertoo.
Laseria kokeillaan Helsingin taidemuseossa hänen mukaansa ensimmäistä kertaa ulkoveistoksiin. Aiemmin siitä on saatu hyviä tuloksia muun muassa kipsiveistosten ja paperin puhdistamisessa.
– Käytännössä ammumme laserpistoolilla valkoisen säteen noin 20–25 senttimetrin etäisyydeltä patsaan pintaa. Sitten katsomme silmämääräisesti ja mikroskoopilla, onko lopputulos sitä, mitä haluamme ja voimme hyväksyä, Semenova kuvailee.
Laserista saattaa tulla Havis Amandan puhdistamisessa päämenetelmä. Sen avulla saadaan esille patsaan alkuperäinen rusehtava sävy.
Kaikkea sinivihreää patinaa patsaan pinnasta ei kuitenkaan aiota poistaa, sillä tarkoituksena on säilyttää 115-vuotiaan Mantan arvokkuus.
Vielä on liian aikaista arvioida, onko Manta ensi vappuna jälleen omalla paikallaan lakitettavana, mutta se on taidemuseon mukaan mahdollista.
Voit keskustella aiheesta 12.9. kello 23:een saakka.
Korjattu 11.9.2023 kello 9.49: Korjattu otsikosta kaupunginmuseo taidemuseoksi.